Sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia vaihtuvuudesta ja organisaatioon sitoutumisesta

Abstract

Henkilöstön vaihtuvuus kuormittaa yrityksiä ja organisaatioita usein negatiivisesti. Sosiaali- ja terveysalalla vaihtuvuus on lähtenyt jyrkkään nousuun vuosien 2020-2022 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä lähijohtajien vaihtuvuuteen ja sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitkä tekijät edesauttavat lähiesimiesten sitoutumista organisaatioon sekä miten ja millä toimenpiteillä vaihtuvuutta voidaan vähentää.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä organisaation jättänyttä lähijohtajaa sekä kuutta organisaatiossa yli neljä vuotta työskennellyttä lähijohtajaa.

Tutkimuksen tulosten mukaan hyvä johtaminen, hyvä perehdytys, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, palkka ja henkilöstöedut sekä urapolut ja koulutus edistivät sitoutumista. Vastaavasti vaihtuvuutta edistivät lähijohtajien esihenkilöiden puutteelliset johtamistaidot, heikko perehdytys, työn hallinnan tunteen puuttuminen, pula hoitohenkilöstöstä sekä heikompi palkka ja muut edut kilpailijoihin nähden.

Mielenkiinnon kohde jatkotutkimusten osalta olisi tutkia tarkemmin sekä sitoutumiseen että vaihtuvuuteen vaikuttavaa perehdytysprosessia. Perehdytysprosessia tulisi kehittää enemmän käytäntöä palvelevaksi lähtötasoarvioinnin ja perehdytyksen päätteeksi tapahtuvan itsearvioinnin osalta.

Tärkeää olisi tutkia myös, vaikuttavatko samat tekijät hoitotyöntekijöiden vaihtuvuu-teen vai nousisiko heidän kohdallansa eri tekijöitä, jotka edistävät sitoutumista ja vä-hentävät vaihtuvuutta.