OKR-malli strategiaan sitouttamisen työvälineenä Kelassa

Abstract

Kansaneläkelaitoksessa eli Kelassa aloitettiin vuoden 2022 alussa OKR-mallin käyttöön oton pilotti. OKR-malli on tavoitejohtamisen malli, jossa tarkoituksena on saada organisaation strategia näkyväksi toiminnaksi arjessa ja sisäinen toiminta samansuuntaistettua. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia OKR-mallia strategiaan sitouttamisen työvälineenä Kelassa. Pääkysymystä lähestytään kahden alakysymyksen kautta: Onko OKR-malli auttanut tuomaan strategiaa näkyväksi arjen työssä ja onko OKR-mallin mukaisella työskentelyllä mahdollista vaikuttaa vahvistavasti merkityksellisyyden tunteeseen. Opinnäytetyön kohdeorganisaationa on Kela ja kohderyhmänä Eteläisen ja Keskisen asiakaspalveluyksikön palveluasiantuntijat. Molemmat yksiköt osallistuivat pilottiin. Tarkoituksena on, että Kela pystyy hyödyntämään tutkimuksen tuloksia tarkastellessaan pilotin onnistumista. Toiveena on lisäksi, että Kela pystyy ja on halukas hyödyntämään tuloksia organisaatiotasolla niin onnistumisten kuin kehityskohteiden osalta.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu keskeisiin käsitteisiin liittyvään kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Keskeisiä käsitteitä tässä opinnäytetyössä ovat OKR-malli, strategia ja merkityksellisyys sekä niiden yhteys sitoutumiseen. Lisäksi on sivuttu muutosjohtamista sekä kuvattu kohdeorganisaatio Kela, sekä sen strategia ja strateginen avaintuloskokonaisuus vuodelle 2022.

Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Laadullisena eli kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, ja määrällisenä eli kvantitatiivisena menetelmänä strukturoitua kyselylomaketta. Kaikki tutkimusaineisto on anonyymia. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin lokakuussa 2022 ja kvantitatiivinen tutkimus marras-joulukuun vaihteessa 2022. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Kvantitatiivisen tutkimuksen analysointi puolestaan on toteutettu hyödyntämällä kuvailevaa ja selittävää analyysia. Analysoinnissa käytettiin Exceliä ja SPSS-ohjelmaa. Kuvailevassa analyysissa tutkimustuloksia on kuvattu graafista tarkastelua hyödyntäen, kun taas selittävässä analyysissa tuloksien tulkintaan on hyödynnetty muun muassa kvalitatiivisessa tutkimusosiossa esiin nousseita ilmiöitä sekä korrelaatiokertoimen laskemista osoittamaan muuttujien välistä riippuvuutta.

Tutkimustulokset osoittavat, että OKR-mallin mukaisen työskentelyn on koettu tukeneen strategian tuomista näkyväksi arjessa. Lisäksi OKR-mallin mukaisella toiminnalla on tutkimustulosten valossa mahdollista vaikuttaa vahvistavasti merkityksellisyyden tunteeseen. Näiden tulosten valossa on todettavissa, että OKR-mallia voidaan pitää toimivana työkaluna strategiaan sitouttamisen kannalta. Kehityskohteet liittyvät eri organisaatiotasojen välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseen, sekä vaikutusmahdollisuuksien reunaehtoihin ja resursseihin.

Kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että OKR-mallin mukaista työskentelyä pidetään pääosin hyvänä tapana toimia ja sillä katsotaan olevan paljon potentiaalia jatkossakin.