Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvan inklusiivisen toimintakulttuurin tukemisen keinoja varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena ja sen kohdeorganisaationa oli Vantaan kaupungin varhaiskasvatus. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli tuottaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin perustuvan (vasuperusteisen) inklusiivisen toimintakulttuurin tukemisen keinoja kehittäjäopettajien työhön. Tavoitteena oli edistää vasuperusteisen ja inklusiivisen toimintakulttuurin toteutumista toimintayksiköissä, joissa kehittäjäopettajat toimivat. Lisäksi tällä tukemisella pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen laatua ja lisäämään lasten koulutuksellista tasa-arvoa alueilla, joilla on paljon vieraskielisyyttä.

Kehittämishankkeen lähestymistapana oli toimintatutkimus. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelemalla kehittäjäopettajia, minkä jälkeen järjestettiin kehittäjäopettajille työpaja, jossa reflektoitiin haastatteluista koostuvaa aineistoa. Työpaja toteutettiin kumuloituva ryhmämenetelmää hyödyntäen. Lisäksi tehtiin kehittävä vertaiskäynti. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja teemoittelulla.

Kehittäjäopettajien haastattelujen, työpajatyöskentelyn sekä kehittävän vertaiskäynnin pohjalta syntyivät johtopäätökset, joiden perusteella luotiin neljä pääkohtaa tukemaan vasuperusteista ja inklusiivista toimintakulttuuria: arjessa mukana oleminen, kasvattajien/tiimin tukeminen, tiedon jakaminen sekä pedagogisen johtajuuden tukeminen.

This thesis was carried out as an empirical development project. The target organisation of this project was Early childhood education and care services of the city of Vantaa. The purpose of the project was to provide developer teachers with curricular and inclusive tools for supporting education culture. The aim was to enhance curricular and inclusive education culture in the ECEC centres where the developer teachers worked. Furthermore, this educational support sought to increase educational equality in residential areas where multilingualism is common.

The development project was empirical. Research material was collected by interviewing the developer teachers in thematic interviews. After this, a workshop was set up for the developer teachers where they reflected on the interviews. The workshop was conducted by utilising a cumulative group method. In addition, an educational peer benchmarking visit was organised.

The collected material was analysed with the help of content analysis and thematization. Conclusions were drawn based on the interviews, workshop and educational peer benchmarking visit. The results indicate that there are four main areas that support curricular and inclusive education culture: attending everyday activities actively, supporting the educators/teams, sharing knowledge and supporting pedagogical leadership.