Varhaisen välittämisen mallin käyttöönoton tehostaminen henkisen jaksamisen tueksi
Morander, Meri (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302011916
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaisen välittämisen tilaa kotimaisessa teollisuuden alalla toimivassa sekä kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavassa organisaatiossa, ja löytää mahdollisia kehittämisideoita tutkimuksen tuloksien pohjalta. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla tehostaa varhaisen välittämisen mallin käyttöönottoa toimeksiantajayrityksessä henkisen jaksamisen tueksi.
Tietoperusta opinnäytetyöhön koostui tutkittavaan aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä asiantuntijoiden laatimista verkkojulkaisuista. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä oli esihenkilötyön merkitys jaksamisen varmistajana sekä henkilöstön jaksaminen ja voimavarat.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kahta kyselytutkimusta. Kyselytutkimukset toimitettiin toimeksiantajayrityksen asiakasrajapinnassa työskenteleville toimihenkilöille sekä heidän esihenkilöilleen. Kyselytutkimuksien avulla selvitettiin varhaisen välittämisen mallin sekä sen sisällön tunnettuutta yrityksessä ja sen vaikutusta henkisen jaksamisen tukeen. Kyselytutkimuksiin vastasi yhteensä 83 henkilöä 225 potentiaalisesta henkilöstä, joille kysely toimitettiin. Saadut tulokset analysoitiin sekä esitettiin toimeksiantajayrityksen HR-tiimille yhteisessä palaverissa. Tuloksien kautta löydettiin kehittämiskohteet, joita tullaan kehittämään henkilöstölle tehtävän oppaan avulla.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyöstä kävi ilmi, että varhaisen välittämisen malli koetaan hyväksi ja kehittämisen arvoiseksi asiaksi, vaikka käytännössä sitä kohtaan ei vielä toistaiseksi ole kehittynyt varsinaista luottamusta. Tämän lisäksi välittämiseen annetun ajan sekä varhaista välittämistä koskevan viestinnän lisääminen koettiin vastaajien mukaan merkitykselliseksi. Opinnäytetyön kautta tehdyn kehittämistyön avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus kehittää varhaiseen välittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa henkisen jaksamisen tuki sekä henkilöstön yhtenäinen näkemys varhaisesta välittämisestä ja aktivoida heitä mallin onnistumisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.
Tietoperusta opinnäytetyöhön koostui tutkittavaan aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä asiantuntijoiden laatimista verkkojulkaisuista. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä oli esihenkilötyön merkitys jaksamisen varmistajana sekä henkilöstön jaksaminen ja voimavarat.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kahta kyselytutkimusta. Kyselytutkimukset toimitettiin toimeksiantajayrityksen asiakasrajapinnassa työskenteleville toimihenkilöille sekä heidän esihenkilöilleen. Kyselytutkimuksien avulla selvitettiin varhaisen välittämisen mallin sekä sen sisällön tunnettuutta yrityksessä ja sen vaikutusta henkisen jaksamisen tukeen. Kyselytutkimuksiin vastasi yhteensä 83 henkilöä 225 potentiaalisesta henkilöstä, joille kysely toimitettiin. Saadut tulokset analysoitiin sekä esitettiin toimeksiantajayrityksen HR-tiimille yhteisessä palaverissa. Tuloksien kautta löydettiin kehittämiskohteet, joita tullaan kehittämään henkilöstölle tehtävän oppaan avulla.
Keskeisenä tuloksena opinnäytetyöstä kävi ilmi, että varhaisen välittämisen malli koetaan hyväksi ja kehittämisen arvoiseksi asiaksi, vaikka käytännössä sitä kohtaan ei vielä toistaiseksi ole kehittynyt varsinaista luottamusta. Tämän lisäksi välittämiseen annetun ajan sekä varhaista välittämistä koskevan viestinnän lisääminen koettiin vastaajien mukaan merkitykselliseksi. Opinnäytetyön kautta tehdyn kehittämistyön avulla toimeksiantajalla on mahdollisuus kehittää varhaiseen välittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa henkisen jaksamisen tuki sekä henkilöstön yhtenäinen näkemys varhaisesta välittämisestä ja aktivoida heitä mallin onnistumisen varmistamiseksi tulevaisuudessa.