Viestintäjärjestelmä rakennusalalla toimivalle toimeksiantajalle
Hersti, Pia (2023)
Hersti, Pia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302062088
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa yrityksen sisäisen viestinnän nykytilaa ja tarpeita, sekä vertailla erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joilla yrityksen sisäistä viestintää voi parantaa. Opinnäytetyön tavoite oli löytää yrityksen käyttöön soveltuvia vaihtoehtoja sähköisistä järjestelmistä, jolla yrityksen sisäistä, työn tekemiseen ja valmistumiseen liittyvää, viestintää voi parantaa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli 20 henkilöä työllistävä rakennusalan yritys. Kehittämistyön taustana oli yrityksessä havaitut haasteet sisäisessä viestinnässä. Kehittämistyössä etsittiin sähköisiä järjestelmiä, joilla työn tekemiseen liittyvät tiedot saataisiin ajantasaisesti kaikkien tarpeellisten osapuolien saataville.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin yritysten sisäistä viestintää ja vuorovaikutusta teoriassa. Sähköisten järjestelmien käyttöä ja digitalisaation vaikutuksia kuvattiin viitekehyksessä teorian ja tutkimustulosten avulla. Viitekehyksessä käsiteltiin lisäksi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä. Toimeksiantajan johtohenkilöille tehdyllä haastattelulla kerättiin tietoa yrityksen nykytilasta ja havaituista haasteista, sekä sähköisen järjestelmän tuomasta hyödystä ja tarvittavista ominaisuuksista. Haastattelun menetelmänä oli puolistrukturoitua haastattelu. Haastattelun tulokset analysointiin koodausmenetelmällä. Sähköisiä järjestelmiä kartoitettiin hakukoneella, erilaisia hakusanoja käyttäen. Kartoituksen tuotoksena syntyi kymmenen ohjelmiston ominaisuuksia kuvaava taulukko. Kehittämistyön tuloksena löytyi kaksi ohjelmistoa, jotka vastasivat kaikkia toimeksiantajan tärkeimpiä tarpeita. Kehittämistyön eettisyys ja luotettavuus arviointiin yleisten normien mukaisesti. Kehittämistyö ja opinnäytetyöraportti toteutettiin vuorovaikutuksessa toimeksiantajan ja opinnäytetyön ohjaajan kanssa viidessä kuukaudessa. Toimeksiantaja arvioi kehittämistyön hyödylliseksi kohdeyritykselle. Laajemman kokonaisuuden saamiseksi kehittämistyössä olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa ohjelmistojen toimittajien ja muiden alan toimijoiden kanssa.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin yritysten sisäistä viestintää ja vuorovaikutusta teoriassa. Sähköisten järjestelmien käyttöä ja digitalisaation vaikutuksia kuvattiin viitekehyksessä teorian ja tutkimustulosten avulla. Viitekehyksessä käsiteltiin lisäksi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä. Toimeksiantajan johtohenkilöille tehdyllä haastattelulla kerättiin tietoa yrityksen nykytilasta ja havaituista haasteista, sekä sähköisen järjestelmän tuomasta hyödystä ja tarvittavista ominaisuuksista. Haastattelun menetelmänä oli puolistrukturoitua haastattelu. Haastattelun tulokset analysointiin koodausmenetelmällä. Sähköisiä järjestelmiä kartoitettiin hakukoneella, erilaisia hakusanoja käyttäen. Kartoituksen tuotoksena syntyi kymmenen ohjelmiston ominaisuuksia kuvaava taulukko. Kehittämistyön tuloksena löytyi kaksi ohjelmistoa, jotka vastasivat kaikkia toimeksiantajan tärkeimpiä tarpeita. Kehittämistyön eettisyys ja luotettavuus arviointiin yleisten normien mukaisesti. Kehittämistyö ja opinnäytetyöraportti toteutettiin vuorovaikutuksessa toimeksiantajan ja opinnäytetyön ohjaajan kanssa viidessä kuukaudessa. Toimeksiantaja arvioi kehittämistyön hyödylliseksi kohdeyritykselle. Laajemman kokonaisuuden saamiseksi kehittämistyössä olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa ohjelmistojen toimittajien ja muiden alan toimijoiden kanssa.