Stressiä lievittävän hengitysharjoittelun vaikutukset työssäkäyvien koettuun ja mitattuun stressiin
Juntunen, Jarno-Samuli; Tahvanainen, Santeri (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302092225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302092225
Tiivistelmä
Moderni yhteiskunta kehittyy valtavalla vauhdilla ja nykyihmisen elämä on nopeatempoista. Kulttuurissamme on paljon stressinaiheuttajia. Hengitysharjoittelun on tutkitusti todistettu olevan nopea ja kustannustehokas keino stressin lievittämiseen.
Tutkimme opinnäytetyössämme hengitysharjoittelun käyttöarvoa työssäkäyvien 18–65-vuotiaiden stressin lievittäjänä. Tutkimuksemme on luonteeltaan määrällinen. Käytännössä työ toteutettiin kuukauden mittaisena interventiona kahdeksalle Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen työntekijälle. Stressin parametreja mitattiin PSS-kyselyllä sekä Oura-sormuksilla.
Opinnäytetyön tutkimus vahvistaa nykyistä tieteellistä näyttöä päivittäisen hengitysharjoittelun mahdollisesti rentouttavasta vasteesta. Intervention jälkeen mitatut stressiarvot olivat matalammat kuin ennen interventiota. Hengitysharjoittelun käytettävyys stressin lievittäjänä on edullinen ja laajalti sovellettavissa, mutta käyttöarvoa tiettyyn vaivaan tai väestön osaan on tutkittava lisää. Modern society is evolving at a tremendous pace and the life of today’s human beings is a fast-paced one. There are lots of sources of stress in our culture, and breathing exercises have been scientifically proven to be a fast and cost-effective means of stress reduction.
This thesis examines the usability of breathing exercises as a stress reliever for the working age population aged 18 to 65. This thesis is quantitative in nature and it was carried out as a one-month intervention among eight employees of The North Karelia Centre for Public Health. Stress parameters were measured using the Perceived Stress Scale questionnaire as well as Oura rings.
This thesis confirms the current scientific evidence on the relaxation response possibly triggered by daily breathing exercises. Stress levels measured after the intervention were lower than before the intervention. The usability of breathing exercises as a stress reliever is inexpensive and widely applicable though their value of use in a specific condition or a specific part of a population requires further research.
Tutkimme opinnäytetyössämme hengitysharjoittelun käyttöarvoa työssäkäyvien 18–65-vuotiaiden stressin lievittäjänä. Tutkimuksemme on luonteeltaan määrällinen. Käytännössä työ toteutettiin kuukauden mittaisena interventiona kahdeksalle Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen työntekijälle. Stressin parametreja mitattiin PSS-kyselyllä sekä Oura-sormuksilla.
Opinnäytetyön tutkimus vahvistaa nykyistä tieteellistä näyttöä päivittäisen hengitysharjoittelun mahdollisesti rentouttavasta vasteesta. Intervention jälkeen mitatut stressiarvot olivat matalammat kuin ennen interventiota. Hengitysharjoittelun käytettävyys stressin lievittäjänä on edullinen ja laajalti sovellettavissa, mutta käyttöarvoa tiettyyn vaivaan tai väestön osaan on tutkittava lisää.
This thesis examines the usability of breathing exercises as a stress reliever for the working age population aged 18 to 65. This thesis is quantitative in nature and it was carried out as a one-month intervention among eight employees of The North Karelia Centre for Public Health. Stress parameters were measured using the Perceived Stress Scale questionnaire as well as Oura rings.
This thesis confirms the current scientific evidence on the relaxation response possibly triggered by daily breathing exercises. Stress levels measured after the intervention were lower than before the intervention. The usability of breathing exercises as a stress reliever is inexpensive and widely applicable though their value of use in a specific condition or a specific part of a population requires further research.