Enon Hepolammen nykytila sekä suositukset kunnostus- ja hoitotoimenpiteiksi
Pöllänen, Ismo (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302172522
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin pahoin rehevöitynyttä Enon Hepolampea sekä selvitettiin lampeen soveltuvia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä. Hepolampi sijaitsee harjujen välissä ja sen pinta-ala on 7,78 ha, tilavuus 224,86 tuhatta m3, suurin syvyys 9,4 m ja keskisyvyys 2,9 m. Hepolammen valuma-alueen pinta-ala on 68 ha, josta 75 % on metsämaata ja loput asutus- sekä yritysalueita.
Hepolammessa vuosina 2021 ja 2022 tehtyjen tutkimuksien osa-alueita olivat vedenlaatu, pohjaeläimet, vesikasvillisuus, pohjasedimentti ja kalasto.
Historiassa vallinnut ulkoinen kuormitus on muuttanut Hepolammen sisäkuormitteiseksi. Tilavuuspainotettu fosforipitoisuus vedessä oli tutkimusaikana 45,60 µg/l (eutrofinen). Ulkoisen kuormituksen osuus tästä on 17,09 µg/l (mesotrofinen). Näin ollen loppu tulee sisäisenä kuormituksena. Talvi- ja kesäkerrostuneisuuden vallitessa Hepolammen alusvesi on täysin hapeton. Pohjaeläimistö on lajiköyhää, jota osoittaa Shannon-Wiener- diversiteetti-indeksi 0–1,10. Pohjasedimenttikerrospaksuus Hepolammessa on keskimäärin vähintään 4,2 m, johon on sitoutuneena fosforia arvioilta 27,6 t. Hepolammen kalasto on särkikalavaltainen ja petokalojen osuus erittäin vähäinen. Rehevöitymisen myötä järviruokokasvustot ovat tihentyneet ja ulpukan määrä on lisääntynyt.
Hepolampeen suositeltavia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä ovat hoitokalastus, hapetus, pohjasedimentin haraus ja kemikaalikäsittely.
Hepolammessa vuosina 2021 ja 2022 tehtyjen tutkimuksien osa-alueita olivat vedenlaatu, pohjaeläimet, vesikasvillisuus, pohjasedimentti ja kalasto.
Historiassa vallinnut ulkoinen kuormitus on muuttanut Hepolammen sisäkuormitteiseksi. Tilavuuspainotettu fosforipitoisuus vedessä oli tutkimusaikana 45,60 µg/l (eutrofinen). Ulkoisen kuormituksen osuus tästä on 17,09 µg/l (mesotrofinen). Näin ollen loppu tulee sisäisenä kuormituksena. Talvi- ja kesäkerrostuneisuuden vallitessa Hepolammen alusvesi on täysin hapeton. Pohjaeläimistö on lajiköyhää, jota osoittaa Shannon-Wiener- diversiteetti-indeksi 0–1,10. Pohjasedimenttikerrospaksuus Hepolammessa on keskimäärin vähintään 4,2 m, johon on sitoutuneena fosforia arvioilta 27,6 t. Hepolammen kalasto on särkikalavaltainen ja petokalojen osuus erittäin vähäinen. Rehevöitymisen myötä järviruokokasvustot ovat tihentyneet ja ulpukan määrä on lisääntynyt.
Hepolampeen suositeltavia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä ovat hoitokalastus, hapetus, pohjasedimentin haraus ja kemikaalikäsittely.