Developing Archaeological Database in Finland : case: Lahti City Museum

Abstract

Today, more than at any previous time, as the Internet and database tools are evolving faster than ever, no matter what the business is, the ability to collect data and manage the valued data effectively has been widely recognized as a significant factor to support or make the projects and organizations go smoothly. The field of archaeology is not an exception to this.

Unfortunately, the database management systems have not been used extensively for archaeological work in the past years of Finland. However in 2013 in Lahti, an attempt to change this was done in the form of a database developed for the Lahti Market square excavation. This study aims to figure out how to develop the archaeological database and share it for further usage in Finland. A qualitative method was used, utilizing case study, answering the construction question.

The study introduces the current archaeological databases first. Then, sort out the answers from the questionnaires and interviews of archaeologists and analyze the opinions later. As for the empirical section, this paper studies a case in Lahti City Museum and selected group of archaeologists who have used Lahti Torikaivaus Database to do the questionnaires and interviews. Besides the analysis, this thesis lists the suggestions and potential risks for Finnish future archaeological database development.

Internetin ja tietokantatyökalujen kehittyessä yhä enemmän, tiedonkerääminen ja sen käsittely on laajalti tunnustettu tärkeäksi osa-alueeksi projektien ja organisaatioiden onnistumisen kannalta. Arkeologia ei ole poikkeus tästä.

Valitettavasti tietokantatyökalujen käyttö arkeologian työvälineenä ei ole ollut laajamittaista suomessa. Yritys luoda poikkeusta tähän on Lahdessa vuonna 2013, Lahden Kauppatorin arkeologisia kaivauksia varten toteutettu arkeologinen tietokanta. Tämän opinnäytteen tavoitteena on tutkia, kuinka arkeologista tietokantaa voisi kehittää suomessa, sekä kuinka se saataisiin käytettäväksi koko suomessa. Tämä tutkimus hyödyntää tässä tavoitteessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.

Tämä opinnäyte esittelee ensin jo olemassaolevia arkeologisia tietokantoja ja yhdistettynä haastatteluilla ja valmiilla teorialla esittää omat johtopäätökset tutkimusongelmaan. Opinnäytteen lopuksi esitellään mahdollisia ratkaisuja, käydään läpi tuloksiin liittyviä riskejä, sekä lopuksi esitellään vaihtoehtoja tulevia tutkimuksia varten.