Siviilipalveluksen koulutusjakson kehittäminen : kokonaisturvallisuus opetuksen keskiössä
Kuosa, Marke (2023)
Kuosa, Marke
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282883
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli siviilipalvelukseen kuuluvan koulutusjakson kehittäminen ja kehittämisen dokumentointi. Siviilipalveluskeskukselle kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön konkreettisena tarkoituksena oli kuvata koulutusjakson opetussuunnitelmaan sisältyviä kokonaisturvallisuuden eri osa-alueita koskevia opetuskokonaisuuksia ja esittää mahdollisia koulutusjakson ja sen sisältöjen kehittämiskohteita.
Työn taustalla oli Parlamentaarisen komiteatyöryhmän mietintö Yleisen asevelvollisuuden kehittäminen ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen. Komiteamietinnössä todettiin, että kokonaisturvallisuus ei selkeästi näkynyt Siviilipalveluksen koulutusjakson opetussuunnitelmassa. Peruskoulutusjakson uudistamiseksi toivottiin kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja väestösuojelun sekä häiriötilanteiden hallinnan sisältökokonaisuuksien lisäämistä.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin erityisesti asevelvollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä sekä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Komitearaportin osalta tarkasteltiin siinä tehtyjä ehdotuksia koulutusjakson kehittämiseksi sekä selvitettiin teemoittelun avulla Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esiin nostettujen toimintojen liittymistä Siviilipalveluskeskuksen opetussuunnitelman nykyisiin koulutussisältöihin. Kehittämistoiminnan tueksi perehdyttiin myös velvollisilta kerättyyn palautteeseen. Benchmarkingin avulla kartoitettiin erilaisten lyhytkurssien toimivuutta velvollisten koulutuksessa.
Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että siviilipalvelusvelvollisilta kerätty palaute oli pääosin kiittävää. Velvolliset pitivät saamastaan koulutuksesta ja koulutusryhmänsä sisällöstä, mutta toivoivat syvemmälle menevää opetusta sekä enemmän vuorovaikutteisuutta. Lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen sai kiitosta. Opetussuunnitelman sekä lukujärjestysten tarkastelu paljastivat, että kokonaisturvallisuuteen sekä yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen kokonaisuuksiin liittyvää sisältöä oli, mutta oppituntien otsikoinnista ne eivät aina käyneet selkeästi ilmi.
Ensisijaisena kehittämisehdotuksena opetussuunnitelma tulisi päivittää vastaamaan koulutuksen sisällön nykytilaa ja hybridimallia. Hybridimalli tulisi todeta pysyväksi koulutusjakson järjestämistavaksi ja etäopetuksen työkalut tulisi päivittää vastaamaan erilaisiin etäopetuksen tarpeisiin. Siviilipalveluskeskuksen opetuskäytössä oleva Microsoft Teams on ryhmätyö- ja kokousalusta, keskuksen tulisikin hankkia paremmin nykymuotoiseen koulutustoimintaan soveltuva opetus- ja oppimisalusta.
Jatkossa tulisi tutkia sitä, mitä merkitystä kokonaisturvallisuudelle on siitä, jos koulutusjaksoa pidennettäisiin tai siviilipalveluksen suorittaminen avattaisiin naisille. Myös mahdollisista uudistuksista johtuvia kustannuksia tulisi tarkastella.
Työn taustalla oli Parlamentaarisen komiteatyöryhmän mietintö Yleisen asevelvollisuuden kehittäminen ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttäminen. Komiteamietinnössä todettiin, että kokonaisturvallisuus ei selkeästi näkynyt Siviilipalveluksen koulutusjakson opetussuunnitelmassa. Peruskoulutusjakson uudistamiseksi toivottiin kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja väestösuojelun sekä häiriötilanteiden hallinnan sisältökokonaisuuksien lisäämistä.
Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin erityisesti asevelvollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä sekä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Komitearaportin osalta tarkasteltiin siinä tehtyjä ehdotuksia koulutusjakson kehittämiseksi sekä selvitettiin teemoittelun avulla Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esiin nostettujen toimintojen liittymistä Siviilipalveluskeskuksen opetussuunnitelman nykyisiin koulutussisältöihin. Kehittämistoiminnan tueksi perehdyttiin myös velvollisilta kerättyyn palautteeseen. Benchmarkingin avulla kartoitettiin erilaisten lyhytkurssien toimivuutta velvollisten koulutuksessa.
Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että siviilipalvelusvelvollisilta kerätty palaute oli pääosin kiittävää. Velvolliset pitivät saamastaan koulutuksesta ja koulutusryhmänsä sisällöstä, mutta toivoivat syvemmälle menevää opetusta sekä enemmän vuorovaikutteisuutta. Lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen sai kiitosta. Opetussuunnitelman sekä lukujärjestysten tarkastelu paljastivat, että kokonaisturvallisuuteen sekä yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen kokonaisuuksiin liittyvää sisältöä oli, mutta oppituntien otsikoinnista ne eivät aina käyneet selkeästi ilmi.
Ensisijaisena kehittämisehdotuksena opetussuunnitelma tulisi päivittää vastaamaan koulutuksen sisällön nykytilaa ja hybridimallia. Hybridimalli tulisi todeta pysyväksi koulutusjakson järjestämistavaksi ja etäopetuksen työkalut tulisi päivittää vastaamaan erilaisiin etäopetuksen tarpeisiin. Siviilipalveluskeskuksen opetuskäytössä oleva Microsoft Teams on ryhmätyö- ja kokousalusta, keskuksen tulisikin hankkia paremmin nykymuotoiseen koulutustoimintaan soveltuva opetus- ja oppimisalusta.
Jatkossa tulisi tutkia sitä, mitä merkitystä kokonaisturvallisuudelle on siitä, jos koulutusjaksoa pidennettäisiin tai siviilipalveluksen suorittaminen avattaisiin naisille. Myös mahdollisista uudistuksista johtuvia kustannuksia tulisi tarkastella.
