Ikäjohtaminen työkaaren tukena: case DHL
Laaksonen, Tiina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303022980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303022980
Tiivistelmä
Opinnäytetyön keskeisin aihe on ikäjohtaminen. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työuran voidaan tukea paremmin, kun organisaatiolla on tarvittava työntekijäymmärrys ja tieto siitä, mitkä asiat vaikuttavat työntekijän hyvinvointiin työuran aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää logistiikka-alan työntekijöiden näkemyksiä motivaatio- ja kuormitustekijöistä heidän omassa työssään sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen keinoista. Tarkoituksena on tuottaa yhteistyökumppanille taustatietoa heidän työkaari-ohjelmalleen, jonka yhtenä näkökulmana pyritään tukemaan eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevia työntekijöitä mahdollisimman hyvin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia ja työkykyä sekä ikäjohtamista. Ikäjohtamisen avulla voidaan tunnistaa mitkä tekijät motivoivat tai kuormittavat eri-ikäisiä työntekijöitä ja kuinka työnantaja voisi näitä tekijöitä tunnistamalla tukea työntekijöitään entistä paremmin läpi työuran. Henkilöstön hyvinvointi kokonaisuutena asettuu henkilöstöjohtamisen alle.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin standardisoitua kyselytutkimusta. Kyseessä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, jossa kyselykaavake oli vakioitu. Määrällinen tutkimus antoi mahdollisuuden tutkia isompaa vastaajajoukkoa ja vastaukset saatiin numeerisina. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikki vastanneet arvostivat esitettyjä motivaatiotekijöitä korkealle tasolle. Korkeimmalle tasolle nousivat omat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja hyvä työyhteisö. Kuormitustekijöiden kohdalla hyvän esihenkilötyön merkitys korostui kaikissa ikäluokissa, joskin eri painopistein. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteiksi koettiin palautuminen ja perheeseen liittyvät tekijät.
Kehitysehdotuksena yhteistyökumppanille esitettiin hyvän esihenkilötyön varmistamista ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja niiden esille tuomista työntekijöille. Muutamille ikäryhmille myös työn ulkopuoliset koulutukset ja liikunnallisuuden tukeminen vapaa-ajalla nousivat esille.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia ja työkykyä sekä ikäjohtamista. Ikäjohtamisen avulla voidaan tunnistaa mitkä tekijät motivoivat tai kuormittavat eri-ikäisiä työntekijöitä ja kuinka työnantaja voisi näitä tekijöitä tunnistamalla tukea työntekijöitään entistä paremmin läpi työuran. Henkilöstön hyvinvointi kokonaisuutena asettuu henkilöstöjohtamisen alle.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin standardisoitua kyselytutkimusta. Kyseessä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, jossa kyselykaavake oli vakioitu. Määrällinen tutkimus antoi mahdollisuuden tutkia isompaa vastaajajoukkoa ja vastaukset saatiin numeerisina. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikki vastanneet arvostivat esitettyjä motivaatiotekijöitä korkealle tasolle. Korkeimmalle tasolle nousivat omat vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja hyvä työyhteisö. Kuormitustekijöiden kohdalla hyvän esihenkilötyön merkitys korostui kaikissa ikäluokissa, joskin eri painopistein. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteiksi koettiin palautuminen ja perheeseen liittyvät tekijät.
Kehitysehdotuksena yhteistyökumppanille esitettiin hyvän esihenkilötyön varmistamista ja koulutusmahdollisuuksien lisäämistä ja niiden esille tuomista työntekijöille. Muutamille ikäryhmille myös työn ulkopuoliset koulutukset ja liikunnallisuuden tukeminen vapaa-ajalla nousivat esille.