Osaamisen kehittämisen suunnitelma kohdeorganisaation asiakkuusyksikössä
Rekonius, Katja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303083236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303083236
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehtiin kohdeorganisaation asiakkuusyksikölle osaamisen kehittämissuunnitelma. Osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen ei oltu pystytty aiemmin keskittymään yksikön resurssihaasteiden vuoksi. Henkilöstö itse oli motivoitunut uuden oppimiseen ja työssä kehittymiseen. Kun yksikön henkilöstöresurssi saatiin kuntoon, oli oikea aika lähteä suunnittelemaan osaamisen kehittämistä.
Kohdeorganisaatiossa otettiin käyttöön valmentava johtamismalli muutama vuosi sitten. Tämä johtamismalli tukee vahvasti osaamisen kehittämistä. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle osaamisen nykyisen tason selvittämisestä sekä osaamisen kehittämistarpeiden etsimisestä. Tältä pohjalta päästiin tekemään itse osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Taustalla toimivina motivaatiotekijöinä toimivat lisäksi kasvava henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys osaamisen kehittämisen avulla.
Tutkimukset tehtiin käyttämällä useaa tutkimusmenetelmää. Koko yksikön henkilöstölle teetettiin kysely, jossa kartoitettiin työntekijöiden omaa näkemystä osaamisensa tasosta ja tarpeista sen kehittämiselle. Yksikön toisen tiimin esihenkilölle sekä tiimivalmentajalle tehtiin teemahaastattelut, joissa selvitettiin heidän näkökulmastaan henkilöstön osaamista, yksilöllisiä eroja ja osaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuksen tekijä kävi myös havainnoimassa neljää työntekijää. Neljäntenä tutkimusmenetelmänä oli dokumenttianalyysi, jossa tarkasteltiin nykyisiä ohjeistuksia sekä kehityskeskustelupohjaa, jossa tämänhetkinen osaamisen kehittymisen seuranta tehdään.
Tutkimuksen tekijä on itse toiminut yksikön toisen tiimin esihenkilönä. Tutkimustuloksissa ei tullut suuria yllätyksiä esiin, mutta ne syvensivät tutkijan näkemystä huomattavasti. Tuloksena saatiin osaamisen kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää paitsi tutkimuksen kohteena olleessa yksikössä, myös yhtiön muissa yksiköissä soveltaen.
Kohdeorganisaatiossa otettiin käyttöön valmentava johtamismalli muutama vuosi sitten. Tämä johtamismalli tukee vahvasti osaamisen kehittämistä. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle osaamisen nykyisen tason selvittämisestä sekä osaamisen kehittämistarpeiden etsimisestä. Tältä pohjalta päästiin tekemään itse osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Taustalla toimivina motivaatiotekijöinä toimivat lisäksi kasvava henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys osaamisen kehittämisen avulla.
Tutkimukset tehtiin käyttämällä useaa tutkimusmenetelmää. Koko yksikön henkilöstölle teetettiin kysely, jossa kartoitettiin työntekijöiden omaa näkemystä osaamisensa tasosta ja tarpeista sen kehittämiselle. Yksikön toisen tiimin esihenkilölle sekä tiimivalmentajalle tehtiin teemahaastattelut, joissa selvitettiin heidän näkökulmastaan henkilöstön osaamista, yksilöllisiä eroja ja osaamisen kehittämistarpeita. Tutkimuksen tekijä kävi myös havainnoimassa neljää työntekijää. Neljäntenä tutkimusmenetelmänä oli dokumenttianalyysi, jossa tarkasteltiin nykyisiä ohjeistuksia sekä kehityskeskustelupohjaa, jossa tämänhetkinen osaamisen kehittymisen seuranta tehdään.
Tutkimuksen tekijä on itse toiminut yksikön toisen tiimin esihenkilönä. Tutkimustuloksissa ei tullut suuria yllätyksiä esiin, mutta ne syvensivät tutkijan näkemystä huomattavasti. Tuloksena saatiin osaamisen kehittämissuunnitelma, jota voidaan hyödyntää paitsi tutkimuksen kohteena olleessa yksikössä, myös yhtiön muissa yksiköissä soveltaen.