Asiakaskokemukset etäyhteyden käyttöönottamisessa kotihoidossa
Luosma, Virpi; Nybacka, Milla (2023)
Luosma, Virpi
Nybacka, Milla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303103344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303103344
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Suomen väestörakenteen muutoksen myötä ikääntyneiden määrän suhde työikäisiin lisääntyy. Muutos edellyttää olemassa olevien sote-palveluiden tarkastelua ja kehittämistä. Lain edellyttämänä kuntien on kiinnitettävä erityishuomiota kuntoutuspalveluihin, kotiin annettaviin palveluihin sekä toimintakyvyn ylläpitoon, jotta ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Digitalisaatio ja teknologia kotihoidon palveluissa lisääntyy, etäpalveluita käytetään yhä enemmän korvaamaan fyysisiä kotikäyntejä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda uusi palvelumuoto kehittämällä etäpalvelua Keuruun ja Rauman kotihoidoissa. Tavoitteena oli selvittää asiakaskokemuksia haastattelemalla asiakkaita palvelun aloittamisen jälkeen. Palautteen perusteella palveluita kehitettiin, kehittämistehtävän tuotoksena tehtiin malli etäpalvelun aloittamiseen.
Haastateltavia oli 16 (n=16), sukupuolijakauma 6 naista, 10 miestä. Ikäjakauma 73–91 vuotta. Etähoitoa sai 20 asiakasta, joista 14 haastateltiin. Etäkuntoutusta sai 3 asiakasta, joista kahta haastateltiin.
Haastattelurunko jaettiin neljään teemaan: Laite, sopimus, hoitaja, kokemus.
Haastateltavista suurin osa oli sitä mieltä, että olivat saaneet riittävästi opetusta ja tietoa sekä olivat osanneet käyttää laitetta ja se oli toiminut moitteettomasti. Lähes kaikki haastatellut kokivat saaneensa sovitun avun, etäkäynti oli sovittuna aikana ja se oli kestänyt sovitun ajan. Miltei kaikki kokivat saavansa etäkäyntejä tarpeeksi.
Kaikki haastatellut kokivat, että etäkäyntejä antavalla hoitajalla on riittävästi aikaa.
Suurin osa haastatelluista oli tyytyväisiä etäkäynteihin, suosittelisi etäkäyntejä myös muille ihmisille ja koki että turvallisuuden tunne oli lisääntynyt etäkäyntien myötä. Vain hieman yli puolet haastatelluista olisi kuitenkaan valmis maksamaan etäkäynneistä.
Jatkotutkimusaiheena olisi kiinnostavaa tutkia etäkäyntien kustannusvaikuttavuutta.
Suomen väestörakenteen muutoksen myötä ikääntyneiden määrän suhde työikäisiin lisääntyy. Muutos edellyttää olemassa olevien sote-palveluiden tarkastelua ja kehittämistä. Lain edellyttämänä kuntien on kiinnitettävä erityishuomiota kuntoutuspalveluihin, kotiin annettaviin palveluihin sekä toimintakyvyn ylläpitoon, jotta ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Digitalisaatio ja teknologia kotihoidon palveluissa lisääntyy, etäpalveluita käytetään yhä enemmän korvaamaan fyysisiä kotikäyntejä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda uusi palvelumuoto kehittämällä etäpalvelua Keuruun ja Rauman kotihoidoissa. Tavoitteena oli selvittää asiakaskokemuksia haastattelemalla asiakkaita palvelun aloittamisen jälkeen. Palautteen perusteella palveluita kehitettiin, kehittämistehtävän tuotoksena tehtiin malli etäpalvelun aloittamiseen.
Haastateltavia oli 16 (n=16), sukupuolijakauma 6 naista, 10 miestä. Ikäjakauma 73–91 vuotta. Etähoitoa sai 20 asiakasta, joista 14 haastateltiin. Etäkuntoutusta sai 3 asiakasta, joista kahta haastateltiin.
Haastattelurunko jaettiin neljään teemaan: Laite, sopimus, hoitaja, kokemus.
Haastateltavista suurin osa oli sitä mieltä, että olivat saaneet riittävästi opetusta ja tietoa sekä olivat osanneet käyttää laitetta ja se oli toiminut moitteettomasti. Lähes kaikki haastatellut kokivat saaneensa sovitun avun, etäkäynti oli sovittuna aikana ja se oli kestänyt sovitun ajan. Miltei kaikki kokivat saavansa etäkäyntejä tarpeeksi.
Kaikki haastatellut kokivat, että etäkäyntejä antavalla hoitajalla on riittävästi aikaa.
Suurin osa haastatelluista oli tyytyväisiä etäkäynteihin, suosittelisi etäkäyntejä myös muille ihmisille ja koki että turvallisuuden tunne oli lisääntynyt etäkäyntien myötä. Vain hieman yli puolet haastatelluista olisi kuitenkaan valmis maksamaan etäkäynneistä.
Jatkotutkimusaiheena olisi kiinnostavaa tutkia etäkäyntien kustannusvaikuttavuutta.
