Ympäristökriteerien käyttöönotto osaksi julkisten hankintojen kilpailutusta
Holm, Tytti (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302282913
Tiivistelmä
Aikamme suurten ympäristöhaasteiden, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, pysäyttäminen vaatii muutoksia ihmisten toiminnassa kaikilla tasoilla. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla. Huomioimalla ympäristönäkökohdat osana hankintojen vaikuttavuuden tavoitteita, voi julkinen sektori paitsi vaikuttaa omaan ympäristöjalanjälkeensä, myös ohjata markkinoita ja kehitystä kohti ympäristömyönteisempiä ratkaisuja.
Julkisten hankintojen menettelytapojen tiukka sääntely asettaa raamit hankintayksiköiden mahdollisuuksille asettaa vaatimuksia hankintoja tarjoaville organisaatiolle ja itse hankinnan kohteille. Lainsäädännössä ympäristönäkökohtien huomioiminen on kuitenkin mahdollistettu erilaisin keinoin. Hankintoja toteuttavien organisaatioiden vastuulle jää yhteensovittaa lainsäädännön mahdollistamat keinot osaksi omien hankintojensa toteutusta. Vaikuttavien kriteerien löytäminen ja implementointi osaksi hankintojen toteutusta vaatii niin lainsäädännön, oman organisaation ohjeistusten kuin substanssialan ympäristöpotentiaalin tuntemusta ja yhteen sovittamista hankintaprosessissa.
Opinnäytetyössä tutkittiin ympäristökriteerien käyttöönottoa osaksi julkisten hankintojen kilpailutusprosessia toimeksiantajana toimineen Lahden kaupunkiorganisaation kontekstissa. Työssä koottiin yhteen keskeistä teoriaa ympäristökriteerien asettamiseen liittyen ja case-osassa toteutettiin kriteerien määrittelyprosessi käytännön esimerkin kautta. Laadullinen tutkimus antoi toiminnallisen esimerkin organisaation hankintojen kehittämisestä ympäristömyönteisempään suuntaan.
Tutkimuksen perusteella todettiin ympäristökriteerien käyttöönoton vaativan organisaatiolta riittäviä resursseja hankintojen toteuttamiseen ja seurantaan. Ratkaisevassa roolissa hankintojen vaikuttavuuden kehittämisessä todettiin olevan substanssialan hyvä tuntemus yhdistettynä riittävään ymmärrykseen hankintalainsäädännön mahdollistamista vaihtoehdoista. Hankinnoille asetettavat selkeät tavoitteet ja niiden seuranta osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi ympäristöpositiivisen merkityksen mahdollistajana
Julkisten hankintojen menettelytapojen tiukka sääntely asettaa raamit hankintayksiköiden mahdollisuuksille asettaa vaatimuksia hankintoja tarjoaville organisaatiolle ja itse hankinnan kohteille. Lainsäädännössä ympäristönäkökohtien huomioiminen on kuitenkin mahdollistettu erilaisin keinoin. Hankintoja toteuttavien organisaatioiden vastuulle jää yhteensovittaa lainsäädännön mahdollistamat keinot osaksi omien hankintojensa toteutusta. Vaikuttavien kriteerien löytäminen ja implementointi osaksi hankintojen toteutusta vaatii niin lainsäädännön, oman organisaation ohjeistusten kuin substanssialan ympäristöpotentiaalin tuntemusta ja yhteen sovittamista hankintaprosessissa.
Opinnäytetyössä tutkittiin ympäristökriteerien käyttöönottoa osaksi julkisten hankintojen kilpailutusprosessia toimeksiantajana toimineen Lahden kaupunkiorganisaation kontekstissa. Työssä koottiin yhteen keskeistä teoriaa ympäristökriteerien asettamiseen liittyen ja case-osassa toteutettiin kriteerien määrittelyprosessi käytännön esimerkin kautta. Laadullinen tutkimus antoi toiminnallisen esimerkin organisaation hankintojen kehittämisestä ympäristömyönteisempään suuntaan.
Tutkimuksen perusteella todettiin ympäristökriteerien käyttöönoton vaativan organisaatiolta riittäviä resursseja hankintojen toteuttamiseen ja seurantaan. Ratkaisevassa roolissa hankintojen vaikuttavuuden kehittämisessä todettiin olevan substanssialan hyvä tuntemus yhdistettynä riittävään ymmärrykseen hankintalainsäädännön mahdollistamista vaihtoehdoista. Hankinnoille asetettavat selkeät tavoitteet ja niiden seuranta osoittautuivat keskeisiksi tekijöiksi ympäristöpositiivisen merkityksen mahdollistajana