Valmentavan johtamisen vaikutukset terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin
Pylväläinen, Marianne; Stenbacka, Annuliina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304064896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304064896
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla miten valmentavaa johtamista ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointia kuvataan kirjallisuudessa ja tutkimusartikkeleissa sekä miten valmentava johtaminen vaikuttaa terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin. Opinnäytyö liittyy Hyvinvoiva terveydenhuolto- hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää terveydenhuoltohenkilökunnan työssäjaksamista sekä lisätä ja ylläpitää alan vetovoimaa.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tiedonkeruu suoritettiin eri tietokannoista (EBSCO, PubMed, ProQuest Central, Finna.fi & Medic) hakusanoilla coaching leadership, well-being at work/job satisfaction sekä healthcare. Lopullinen kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui seitsemästä tieteellisestä artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2013-2021.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia ja sen johtamista, työyhteisötaitoja, esihenkilön merkitystä työhyvinvoinnin mahdollistajana sekä valmentavaa johtamista, sen hyötyjä, käyttöönottoa sekä valmentavaa kulttuuria. Valmentavaa johtamista käsitellään myös hoitoalan kontekstissa. Näiden lisäksi viitekehyksessä avataan myös coachingin ja mentoroinnin ajatusmallia sekä yhtä valmentavan johtamisen työkaluista, GROW-mallia.
Katsaukseen mukaan valittujen artikkeleiden mukaan valmentavalla johtamisella on positiivinen korrelaatio työtyytyväisyyteen. Valmentavalla johtamisella saavutettiin merkittäviä parannuksia niin tavoitteiden saavuttamisessa, ratkaisukeskeisessä ajattelussa, joustavuudessa kuin itsetunnossakin. Valmentavan johtamisen havaittiin olevan tehokas keino työuupumuksen lievittämisessä sekä hyvinvoinnin parantamisessa. Valmennuksen avulla stressi ja ahdistus vähenivät. Myös valmennuksesta saadut hyödyt pystyttiin siirtämään työpaikoilta kotiin.
Valmentavan johtamisen vaikutuksista terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin löytyi ulkomaalaisia tutkimuksia riittävästi, jotta tämä opinnäytetyö saatiin koottua. Suomalaisia tutkimuksia ei kuitenkaan löytynyt. Joten kun otetaan huomioon suomalainen terveydenhuoltoala sekä sen haasteet riittävän ja osaavan henkilöstön saamiseen ja pitämiseen, olisi mielenkiintoista lukea tutkimustuloksia valmentavan johtamisen hyödyistä ja vaikutuksista suomalaisten terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin.
Asiasanat: valmentava johtaminen, työhyvinvointi, terveydenhuoltoala
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tiedonkeruu suoritettiin eri tietokannoista (EBSCO, PubMed, ProQuest Central, Finna.fi & Medic) hakusanoilla coaching leadership, well-being at work/job satisfaction sekä healthcare. Lopullinen kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui seitsemästä tieteellisestä artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2013-2021.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään työhyvinvointia ja sen johtamista, työyhteisötaitoja, esihenkilön merkitystä työhyvinvoinnin mahdollistajana sekä valmentavaa johtamista, sen hyötyjä, käyttöönottoa sekä valmentavaa kulttuuria. Valmentavaa johtamista käsitellään myös hoitoalan kontekstissa. Näiden lisäksi viitekehyksessä avataan myös coachingin ja mentoroinnin ajatusmallia sekä yhtä valmentavan johtamisen työkaluista, GROW-mallia.
Katsaukseen mukaan valittujen artikkeleiden mukaan valmentavalla johtamisella on positiivinen korrelaatio työtyytyväisyyteen. Valmentavalla johtamisella saavutettiin merkittäviä parannuksia niin tavoitteiden saavuttamisessa, ratkaisukeskeisessä ajattelussa, joustavuudessa kuin itsetunnossakin. Valmentavan johtamisen havaittiin olevan tehokas keino työuupumuksen lievittämisessä sekä hyvinvoinnin parantamisessa. Valmennuksen avulla stressi ja ahdistus vähenivät. Myös valmennuksesta saadut hyödyt pystyttiin siirtämään työpaikoilta kotiin.
Valmentavan johtamisen vaikutuksista terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin löytyi ulkomaalaisia tutkimuksia riittävästi, jotta tämä opinnäytetyö saatiin koottua. Suomalaisia tutkimuksia ei kuitenkaan löytynyt. Joten kun otetaan huomioon suomalainen terveydenhuoltoala sekä sen haasteet riittävän ja osaavan henkilöstön saamiseen ja pitämiseen, olisi mielenkiintoista lukea tutkimustuloksia valmentavan johtamisen hyödyistä ja vaikutuksista suomalaisten terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin.
Asiasanat: valmentava johtaminen, työhyvinvointi, terveydenhuoltoala