Projektinhallinnan kehittäminen kohdeorganisaatiossa
Kosonen, Niko (2023)
Kosonen, Niko
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304114995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304114995
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kohdeyrityksen projektinhallinnan toimintamalleja. Opinnäytetyössä käytettiin hyväksi kirjallisuutta, kyselyitä ja haastatteluja. Työn lähestymistavaksi muodostui tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka avulla hyödynnettiin aikaisemmista projekteista opittua kokemusperäistä tietoa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin yleistä projektinhallinnan teoriaa, joka koettiin tarpeelliseksi selventää kohdeyritykselle. Tämän lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin tämänhetkinen tilanne nykytila-analyysin avulla, jota varten luotiin kyselylomake toimihenkilöille. Analyysissä selvisivät hyvät ja huonot käytännöt projektinhallinnasta. Kyselyistä saatujen vastauksien analysoinnissa hyödynnettiin nelikenttäruudukkoa, joka kokoaa tunnistetut käytännöt yhteen.
Ydinongelmaksi muodostuivat projektinhallinnan toimenpiteiden puute sekä epäselvyys projektinjohtamisessa. Kohdeorganisaatiossa projektinhallinnan tehottomuus oli tiedostettu pitkään ja tämä opinnäytetyö
antoi uusien toimintamallien rakentamiselle hyvän lähtökohdan.
Työn lopuksi luotiin kohdeorganisaation käyttöön uusia toimintamalleja rakenteineen. Tämä tarkoittaa useita uusia toimintatapoja, joiden perusteella pyritään kohti tehokkaampaa projektinhallintaa. Lopputyön
myötä yrityksessä on otettu käyttöön monia uusia kustannustehokkuutta lisääviä käytänteitä, kuten projektinseurantapalavereita, projektipöytäkirja ja projektipäällikön toimenkuva. Projektinhallintamallien implementointi saatiin onnistumaan hyvin yhteistyössä toimihenkilöiden kanssa. Kehitystyö ei varmasti tule
loppumaan tähän työhön, vaan kohdeyritys on valmiina panostamaan siihen myös jatkossa.
Opinnäytetyössä käsiteltiin yleistä projektinhallinnan teoriaa, joka koettiin tarpeelliseksi selventää kohdeyritykselle. Tämän lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin tämänhetkinen tilanne nykytila-analyysin avulla, jota varten luotiin kyselylomake toimihenkilöille. Analyysissä selvisivät hyvät ja huonot käytännöt projektinhallinnasta. Kyselyistä saatujen vastauksien analysoinnissa hyödynnettiin nelikenttäruudukkoa, joka kokoaa tunnistetut käytännöt yhteen.
Ydinongelmaksi muodostuivat projektinhallinnan toimenpiteiden puute sekä epäselvyys projektinjohtamisessa. Kohdeorganisaatiossa projektinhallinnan tehottomuus oli tiedostettu pitkään ja tämä opinnäytetyö
antoi uusien toimintamallien rakentamiselle hyvän lähtökohdan.
Työn lopuksi luotiin kohdeorganisaation käyttöön uusia toimintamalleja rakenteineen. Tämä tarkoittaa useita uusia toimintatapoja, joiden perusteella pyritään kohti tehokkaampaa projektinhallintaa. Lopputyön
myötä yrityksessä on otettu käyttöön monia uusia kustannustehokkuutta lisääviä käytänteitä, kuten projektinseurantapalavereita, projektipöytäkirja ja projektipäällikön toimenkuva. Projektinhallintamallien implementointi saatiin onnistumaan hyvin yhteistyössä toimihenkilöiden kanssa. Kehitystyö ei varmasti tule
loppumaan tähän työhön, vaan kohdeyritys on valmiina panostamaan siihen myös jatkossa.