"Minne se toinen esihenkilö sitten laitetaan?" Henkilöstön kokemuksia rinnakkaisjohtamisen mallista varhaiskasvatuksessa ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin

Abstract

Varhaiskasvatus on tällä hetkellä monien muutosten paineessa. Tämä aiheuttaa osaltaan myös muutospainetta varhaiskasvatuksen johtamiselle. Kohdeorganisaatiossa varhaiskasvatuksen johtamisen rakennetta uudistettiin rinnakkaisjohtamisen malliksi, jossa johtajuus jaetaan kahden esihenkilön kesken. Rinnakkaisjohtamisen mallin tarkoitus oli kasvattaa johtamisen sekä johtamisen eri osa-alueiden laatua ja lisätä päiväkodin johtajien hyvinvointia työssään. Rinnakkaisjohtamisen malli oli kehitetty tukemaan esihenkilötyötä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten esihenkilötasolla toteutettu työhyvinvointia lisäämään pyrkivä muutos oli vaikuttanut varhaiskasvatustyötä tekevään henkilöstöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia rinnakkaisjohtamisen mallista ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin, sekä kehittää rinnakkaisjohtamisen mallia kerätyn aineiston pohjalta. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli työpajatyöskentelyn avulla esihenkilöiden kanssa yhteiskehittää johtopäätöksistä luodun työkalun avulla henkilöstöltä nousseita rinnakkaisjohtamisen mallin kehittämisen kohteita.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui johtamisen nykykäsityksiin esihenkilötyöstä sekä oman työn johtamisesta. Johtamisen tietoperusta koostui transformationaalisen-, palvelevan sekä muutosjohtamismallien teoriasta esihenkilötyöhön. Oman työn johtaminen koostui työhyvinvoinnin, itseohjautuvuuden sekä yhteisöohjautuvuuden teoreettisesta viitekehyksestä. Rinnakkaisjohtamisen mallin menestyksekäs toteutuminen vaati henkilöstöltä itseohjautuvuutta sekä yhteisöohjautuvuutta tiimin ja työyhteisön tasolla.

Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kaksivaiheisena kehittämistyönä. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin henkilöstölle toteutetuilla yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Kohdeorganisaation henkilöstö koki rinnakkaisjohtamisen mallin vaikuttaneen melko vähäisesti tehtävään työhön kentällä. Malli koettiin pääosin selkeäksi kokonaisuudeksi. Tutkimuskysymys pyrki myös selvittämään rinnakkaisjohtamisen mallin vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Rinnakkaisjohtamisen mallilla ei ollut joko mitään vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin tai vaikutukset koettiin työhyvinvointia vähentävinä tekijöinä. Työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin esihenkilön tuki sekä tiimityö ja luottamus. Toisessa vaiheessa aineiston johtopäätöksistä rakennetun työkalun avulla esihenkilöille toteutettiin kehittämisen työpaja. Työpajan tuotoksena kehitettiin kaksi toimintamallin muutosta sujuvoittamaan henkilöstön työn tekoa.

Opinnäytetyössä selvisi henkilöstön kokevan rinnakkaisjohtamisen mallissa sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia konkreettiseen työhönsä. Rinnakkaisjohtamisen mallia tulee jatkossa tutkia vielä enemmän. Jatkokehittämisehdotuksina nousi asiakasperheiden kokemus rinnakkaisjohtamisen mallista, vastuuopettajan työnkuvan kehittäminen sekä rakennetun kehittämisen työkalun arviointi ja jatkokehittäminen.