Lapsen kliininen tutkiminen ja peruselintoimintojen seuranta
Maunula, Kati; Schroderus, Sara (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304135217
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Duodecim Hoitotyön tietokannan kanssa. Tavoitteena oli lisätä sairaanhoitajien kliinistä osaamista sairaiden lasten tutkimisessa ja peruselintoimintojen tarkkailussa hyödyntämällä jo olemassa olevaa PEWS-järjestelmää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kaksi asiantuntija-artikkelia Hoitotyön tietokantaan.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin lapsipotilaan erityispiirteitä ja lapsen oikeuksia, lapsen kliinistä tutkimista sekä peruselintoimintojen seuraamista.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella lapsen kliininen tutkiminen vaatii huolellista anamneesin tekoa, lapsen kohtaamista ikätasoisesti sekä kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös vanhemmat kartoittaessa lapsen tilannetta. Haasteeksi tuloksista nousi esille diagnoosin viivästyminen. PEWS-järjestelmää pidettiin luotettavana keinona tunnistaa lapsipotilaan kliinisen tilan muutoksia. PEWS-järjestelmän systemaattista käyttämistä osana lapsipotilaan hoitoa todettiin lisäävän potilasturvallisuutta ja lyhentävän sairauden arviointiaikaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen kliiniseen tutkimiseen sekä PEWS-järjestelmän käyttöön tarvittaisiin yhtenäisempiä sekä selkeämpiä toimintamalleja. PEWS-järjestelmän luotettavuutta lisäisi järjestelmällinen ja yhtenäinen kouluttaminen. PEWS- järjestelmän käyttöaste Suomessa olisi syytä selvittää. Lapsen kliinisestä tutkimisesta löytyy vähäisesti kansainvälistä tai suomalaista tukimusta, minkä vuoksi aiheen tutkiminen olisi tarpeellista.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin lapsipotilaan erityispiirteitä ja lapsen oikeuksia, lapsen kliinistä tutkimista sekä peruselintoimintojen seuraamista.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella lapsen kliininen tutkiminen vaatii huolellista anamneesin tekoa, lapsen kohtaamista ikätasoisesti sekä kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös vanhemmat kartoittaessa lapsen tilannetta. Haasteeksi tuloksista nousi esille diagnoosin viivästyminen. PEWS-järjestelmää pidettiin luotettavana keinona tunnistaa lapsipotilaan kliinisen tilan muutoksia. PEWS-järjestelmän systemaattista käyttämistä osana lapsipotilaan hoitoa todettiin lisäävän potilasturvallisuutta ja lyhentävän sairauden arviointiaikaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen kliiniseen tutkimiseen sekä PEWS-järjestelmän käyttöön tarvittaisiin yhtenäisempiä sekä selkeämpiä toimintamalleja. PEWS-järjestelmän luotettavuutta lisäisi järjestelmällinen ja yhtenäinen kouluttaminen. PEWS- järjestelmän käyttöaste Suomessa olisi syytä selvittää. Lapsen kliinisestä tutkimisesta löytyy vähäisesti kansainvälistä tai suomalaista tukimusta, minkä vuoksi aiheen tutkiminen olisi tarpeellista.