Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Interpersoonallisen terapian käyttö Lohjan ja Karviaisen alueen perusterveydenhuollossa
Luhtanen-Lindroth, Niina (2014)
Luhtanen-Lindroth, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405249756
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää interpersoonallisen terapian käyttöä Lohjan ja Karviaisen alueen perusterveydenhuollossa. Koho-hanke on järjestänyt alueella kolme eri koulutusta interpersoonallisesta terapiasta perusterveydenhuollon henkilökunnalle. Koulutusten jatkoksi on järjestetty projektikonsultaatiota ja ohjausryhmää tukemaan interpersoonallisen terapian käyttöä perustyössä. Opinnäytetyöllä haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: kuinka paljon ja miten interpersoonallisen terapiaa käytetään sekä miten interpersoonallisen terapian käyttöä tulisi kehittää perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa?
Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kyselyllä, joka lähetettiin 16 työntekijälle. Kaikki kyselyn saaneet työskentelevät Lohjan kaupungin tai Karviaisen alueen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelujen avovastaanotolla. Kyselylomake sisälsi perustietokysymyksiä vastaajasta sekä avoimet kysymykset, jotka liittyivät opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Kyselyllä kerätty laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat mielenterveys, masennus, interpersoonallinen terapia ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Tulokset kertoivat, että vain muutaman työntekijä käytti tällä hetkellä interpersoonallista terapiaa työssään. Syynä terapian käyttämättömyyteen kerrottiin olevan ajan puute ja koulutuksen vajaavaisuus. Ne työntekijät, jotka interpersoonallista terapiaa ilmoittivat käyttävänsä, kokivat menetelmän hyväksi, työtä helpottavaksi toimintatavaksi. Kyselystä nousi esiin tarve niin sanotulle työkalupakille, välineille, jotka auttaisivat interpersoonallisen terapian mukaista työskentelyä asiakkaan kanssa. Haasteena interpersoonallisen terapian käyttöön asiakastyössä koettiin myös asiakkaiden moniongelmaisuus.
Kehittämisehdotuksina interpersoonallisen terapian käytölle tuotiin esiin toivetta juurruttamisen ja ohjausryhmän jatkamisesta, lisäkoulutuksen saamisesta sekä työvoimaresurssien lisäämisestä.
Opinnäytetyön tuloksia voisi hyödyntää interpersoonallisen terapian lisäkoulutusta suunnitel-taessa henkilökunnalle sekä Koho-hankkeen suunnitelmien toteutumista arvioidessa.
Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kyselyllä, joka lähetettiin 16 työntekijälle. Kaikki kyselyn saaneet työskentelevät Lohjan kaupungin tai Karviaisen alueen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelujen avovastaanotolla. Kyselylomake sisälsi perustietokysymyksiä vastaajasta sekä avoimet kysymykset, jotka liittyivät opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Kyselyllä kerätty laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat mielenterveys, masennus, interpersoonallinen terapia ja psykiatrinen sairaanhoitaja.
Tulokset kertoivat, että vain muutaman työntekijä käytti tällä hetkellä interpersoonallista terapiaa työssään. Syynä terapian käyttämättömyyteen kerrottiin olevan ajan puute ja koulutuksen vajaavaisuus. Ne työntekijät, jotka interpersoonallista terapiaa ilmoittivat käyttävänsä, kokivat menetelmän hyväksi, työtä helpottavaksi toimintatavaksi. Kyselystä nousi esiin tarve niin sanotulle työkalupakille, välineille, jotka auttaisivat interpersoonallisen terapian mukaista työskentelyä asiakkaan kanssa. Haasteena interpersoonallisen terapian käyttöön asiakastyössä koettiin myös asiakkaiden moniongelmaisuus.
Kehittämisehdotuksina interpersoonallisen terapian käytölle tuotiin esiin toivetta juurruttamisen ja ohjausryhmän jatkamisesta, lisäkoulutuksen saamisesta sekä työvoimaresurssien lisäämisestä.
Opinnäytetyön tuloksia voisi hyödyntää interpersoonallisen terapian lisäkoulutusta suunnitel-taessa henkilökunnalle sekä Koho-hankkeen suunnitelmien toteutumista arvioidessa.