Työhyvinvointi varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien kokemana.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työhyvinvointi koetaan Vihdin kunnassa varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien näkökulmasta sekä miten he pystyisivät paremmin pitämään huolta työhyvinvoinnistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda toimeksiantajalle tietoon asioita, jotka kuormittavat varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia sekä löytää keinoja niiden vähentämiseksi työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tietoperustassa opinnäytetyössä perehdyttiin varhaiskasvatukseen, työhyvinvointiin sekä työkykyyn.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Vihdin kunnan varhaiskasvatuksen opettajilta ja lastenhoitajilta sähköisesti Microsoft Forms -ohjelmistoa hyödyntäen sekä haastattelemalla viittä varhaiskasvatuksen työntekijää. Kysely jaettiin sähköpostilla jokaiselle kunnan päiväkodin johtajalle, joita pyydettiin jakamaan se edelleen oman yksikkönsä varhaiskasvatuksen opettajille ja lastenhoitajille. Haastateltavat valikoituivat eri varhaiskasvatusyksiköistä. Työhyvinvointikysely ja haastattelut pohjautuivat Työkykytalo-malliin ja sen osa-alueisiin.

Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat työhyvinvointinsa joko hyväksi, vaihtelevaksi, koetuksella olevaksi tai huonoksi. Tuloksista nousi esiin työhyvinvoinnin vaikuttavan moniin eri elämän osa-alueisiin ja olevan kokonaisvaltaista. Työhyvinvointiin koettiin vaikuttavan niin psyykkinen, fyysinen kuin henkinen hyvinvointi, oman työnkuvan ja oman osaamisen tasapaino, työyhteisö sekä työssä viihtyminen. Työhyvinvointia lisää ammattitaito, työn priorisointi, työyhteisön positiivinen asenne ja vuorovaikutus, hyvä ilmapiiri, hyvä tiimityö ja rakenteet, palautteen antaminen sekä esihenkilön arvostus ja luottamus. Omasta työhyvinvoinnista voi tulosten perusteella pitää paremmin huolta työn organisoimisella, työn ja vapaa-ajan erottamisella, positiivisella asenteella ja avoimella vuorovaikutuksella. Kuormitusta aiheuttaa ajan puute, isot lapsiryhmät, sijaisten puute, työnkuvan epäselvyydet sekä työn organisoiminen.

Opinnäytetyöstä toimeksiantaja saa tärkeää tietoa, miten työhyvinvointi koetaan varhaiskasvatuksessa ja mitkä asiat kuormittavat henkilöstöä. Varhaiskasvattajat ja työnantaja saavat konkreettisia keinoja, miten työhyvinvoinnista voi pitää huolta tai miten siihen voi vaikuttaa. Työhyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu niin työntekijälle kuin työnantajalle.

Varhaiskasvatuksen sosionomien työnkuvaa kehitettiin tämän opinnäytetyön aikana. Tulevaisuudessa kun työnkuva on selkiytynyt ja varhaiskasvatuksen sosionomit ovat aloittaneet tehtävännimikkeellä päiväkodissa, on tärkeää tutkia vaikuttaako se työhyvinvointiin positiivisella tavalla.