Metsähiiliprojektien toteutustavat päästökompensaatioiden vapaaehtoismarkkinoilla Suomessa
Silvonen, Aarni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195628
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on markkinaselvitys vapaaehtoisesta päästökompensaatiosta, työ keskittyy erityisesti metsätalouden hankkeisiin ja sillä on pyritty tuomaan ilmi oikeaoppisen kompensaation vaatimukset. Vapaaehtoisen kompensoinnin tarkoituksena on kerätä rahaa ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, ja se noudattaa saastuttaja maksaa- periaatetta. Järjestelmä mahdollistaa kuitenkin yritysten viherpesun ja kompensaatiohankkeissa on ollut paljon puutteita. Järjestelmän väärinkäytökset ovat johtaneet kompensoinnin huonoon maineeseen. Huonon maineen lisäksi valtavaa markkinapotentiaalia hillitsee EU:n ja Suomen sääntely. Myös nykyisen hallituksen suhtautuminen kompensointiin on yksi iso vaikuttava tekijä.
Kotimaisen päästökompensaation suurin haaste tällä hetkellä on kaksoislaskenta. Metsähankkeissa syntyvät hiilinielut lasketaan kansalliseen päästötaseeseen, joten kompensaatioiden hankkija ei voi sanoa itseään hiilineutraaliksi kompensoinnin avulla. Kaksoislaskentakysymyksen takia yritykset ovat turvautuneet Euroopan ulkopuolisiin, ei niin hyvälaatuisiin, hankkeisiin.
Opinnäytetyön kirjallinen aineisto kerättiin valtaosin Ympäristöministeriön ja valtioneuvoston julkaisuista, ja aineiston tueksi suoritettiin haastatteluita. Haastateltavat olivat kompensaatiopalveluita tarjoavien yritysten edustajia, kompensaatioita hankkinut ja kompensoinnista paljon tietoa omaava ympäristöasioiden asiantuntija, sekä alan kattojärjestön edustaja. Tutkimus on perustaltaan kvalitatiivinen.
Kotimaisen päästökompensaation suurin haaste tällä hetkellä on kaksoislaskenta. Metsähankkeissa syntyvät hiilinielut lasketaan kansalliseen päästötaseeseen, joten kompensaatioiden hankkija ei voi sanoa itseään hiilineutraaliksi kompensoinnin avulla. Kaksoislaskentakysymyksen takia yritykset ovat turvautuneet Euroopan ulkopuolisiin, ei niin hyvälaatuisiin, hankkeisiin.
Opinnäytetyön kirjallinen aineisto kerättiin valtaosin Ympäristöministeriön ja valtioneuvoston julkaisuista, ja aineiston tueksi suoritettiin haastatteluita. Haastateltavat olivat kompensaatiopalveluita tarjoavien yritysten edustajia, kompensaatioita hankkinut ja kompensoinnista paljon tietoa omaava ympäristöasioiden asiantuntija, sekä alan kattojärjestön edustaja. Tutkimus on perustaltaan kvalitatiivinen.