Velkajärjestelyn myöntäminen piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta huolimatta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia velkajärjestelyn myöntämistä piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta huolimatta. Tavoitteena oli selventää oikeustapausten ja oikeuslähteiden avulla, mitä piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen voi käytännössä olla, ja miten velkajärjestelylain 10 a §:n painavat syyt arvioidaan yksityishenkilön velkaannuttua piittaamattomasti ja vastuuttomasti.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ajantasaiseen lainsäädäntöön, lakien esitöihin, oikeuskirjallisuuteen, oikeustapauksiin ja artikkeleihin. Tutkimusaineistona käytettiin näin ollen sekundaariaineistoa. Tutkielma toteutettiin oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena, jonka tutkimusmetodiksi valikoitui tekstianalyysi ja lisäksi hyödynnettiin kvalitatiivinen tutkimuksen tutkimusmenetelmiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että piittaamattoman ja vastuuttoman velkaantumisen toteaminen perustuu velallisen tilanteen kokonaisarviointiin, jossa tarkoituksena on saada käsitys velallisen suhtautumisesta velkojen takaisinmaksuun. Piittaamattomuus ja vastuuttomuus voi ilmetä useilla eri tavoilla. Esteperusteen toteamisessa tarkastellaan myös velallisen kykyä harkita velanottoa oman maksukykynsä kannalta. Mikäli velallisella on ollut riittävä harkintakyky ylivelkaantuessaan, velkaantumista usein pidetään piittaamattomana ja vastuuttomana. Todettaessa, että velallisen velkajärjestelylle on este, velkajärjestely on mahdollista vielä myöntää painavien syiden arvioinnin nojalla. Painavien syiden kokonaisharkinnassa katsotaan, onko velallisen tilanteessa sellaisia seikkoja, jotka puoltavat velkajärjestelyn myöntämistä esteperusteesta huolimatta velkajärjestelylain 10 a §:n avulla. Painavien syiden arvioinnissa katsotaan, onko velallinen tehnyt voitavansa suoriutuakseen veloistaan ottaen huomioon hänen tilanteensa.