Paikkatiedon hyödyntäminen ympäristöterveydenhuollossa

Abstract

Työn tarkoituksena oli tuottaa Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydelle tietoa paikkatieto-ohjelman valinnan tueksi. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveydessä ei ole aiemmin laajamittaisesti hyödynnetty paikkatieto-ohjelmia, mutta tavoitteena olisi saada ohjelmasta työtä helpottava väline. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelujen avulla ja haastateltaviksi valittiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä, joilla on jo käytössään jokin paikkatieto-ohjelma tai -ohjelmia.

Paikkatieto-ohjelmien hyödyntäminen valvontayksiköissä on vielä uutta, ja suurin osa haastatelluista ei juurikaan hyödynnä paikkatieto-ohjelmia työssään. Syinä ohjelman vähäiselle käytölle haastateltavat toivat esille ajan puutteen, ja etenkin QGISia käyttävät haastateltavat kokivat ohjelman olevan turhan monimutkainen. Monet haastateltavat kokivat myös, etteivät oikein tiedä, mihin kaikkeen paikkatieto-ohjelmia voisi hyödyntää. Tällä hetkellä ohjelmia hyödynnetään eri valvontayksiköissä mm. vedenjakelualueiden digitointiin, talousvesivalvontaan ja verkostovesinäytteenoton suunnitteluun. Myös häiriötilanteisiin varautumisessa ja häiriötilannetyöskentelyssä, lausuntojen antamisessa ja asiakkaiden neuvonnassa hyödynnetään paikkatieto-ohjelmia.

Suurin osa haastatelluista valvontayksiköistä toivoisi VATIin liitettävää paikkatietojen katselupalvelua. Paikkatiedon hyödyntäminen jo olemassa olevan ohjelman yhteydessä koettiin pienentävän kynnystä paikkatiedon käyttöön merkittävästi. VATIn yhteyteen tuotettava katselupalvelu olisi tarpeellinen myös, sillä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt on tarkoitus liittää osaksi hyvinvointialueita v. 2026. Kuntien tarjoamat ohjelmat eivät hyvinvointialueelle siirryttäessä enää ole käytössä, minkä vuoksi kaikkien yksiköiden käytössä oleva yhteinen paikkatieto-ohjelma tai -palvelu helpottaisi paikkatiedon käytön jatkuvuutta muutoksen jälkeen.