Työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen asiantuntijatyössä sosiaalisesta ja psykologisista näkökulmista

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja johtamiseen asiantuntijatyössä ja koota tietoperusta työhyvinvoinnista. Keskeisiksi näkökulmiksi valikoituivat työhyvinvoinnin kehittäminen sosiaalisesta ja psykologisista näkökulmista sekä johdon ja esihenkilötyön merkitys työhyvinvoinnissa. Tutkimuskysymyksinä olivat, mikä on työhyvinvointi, kuinka työhyvinvointia voidaan kehittää asiantuntijatyössä sosiaalisesta ja psykologisista näkökulmista, ja mikä on johtamisen ja henkilöstöhallinnon rooli työhyvinvoinnissa. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa, vaan idea opinnäytetyöhön lähti tekijän omasta kiinnostuksesta.

Opinnäytetyön teoriapohja koostuu työhyvinvoinnista, johtamisesta ja asiantuntijatyön ja henkilöstöhallinnon käsitteiden avaamisesta. Tutkimustavaksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pystytään antamaan laaja kokonaiskuva aiheesta ja vastaamaan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksessa käytettiin työhyvinvoinnin ja johtamisen kirjallisuutta ja tutkimusjulkaisuja. Materiaalin valinnassa käytettiin apuna määritettyjä hakusanoja, julkaisuvuosien rajauksia ja tutkimuskysymyksiä.

Työn tuloksista voidaan päätellä, että työhyvinvointi on yksilön tai työyhteisön kokemus työn tuomasta hyvinvoinnista, joka vaikuttaa yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin ollessa hyvällä tasolla, työ tuntuu mielekkäältä ja sitä voi tehdä oman ammattitaidon mukaisesti hyvässä työilmapiirissä ja työ on tuolloin hyvin johdettua. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole vain epäkohtiin puuttumista, vaan sitä tulee kehittää jatkuvasti monilla eri osa-alueilla ja se tehdään organisaation johdon, henkilöstöjohdon, työterveyden ja henkilöstön yhteistyöllä. Kehitystä voi tapahtua eri toimintojen avulla, kuten työohjeistuksella ja koulutuksilla. Työhyvinvoinnin kehittäminen tulisi olla osa organisaation visiota kohti tähtäävää strategiaa, joten sille tulisi asettaa tavoitteita ja mittareita, joilla kehittämisen toimia ja niiden vaikutuksia seurataan ja analysoidaan. Opinnäytetyössä esitettyjä työhyvinvoinnin kehittämistoimia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä asiantuntijatyössä, missä henkilöstöjohdolla on tärkeä rooli toimien mahdollistajana.