Työhyvinvoinnin johtaminen hybridimallissa valintamuotoilua hyödyntäen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite oli tuottaa X-yhtiöille tutkimustietoa henkilöstön työhyvinvoinnista sekä työntekijöiden toiveista ja näkemyksistä etätyöskentelystä ja hybridimallista. Tuloksia hyödyntäen tavoitteena oli kehittää työkaluja ja hyviä käytänteitä hybridityön johtamiseen työhyvinvoinnin näkökulmasta valintamuotoilua hyödyntämällä. Tavoitteeseen päästiin toteuttamalla koko organisaatiota koskeva työhyvinvointiteemainen henkilöstökysely, jonka vastaukset (n=23) analysoitiin teemoittain ja esille nousseet aiheet nostettiin kehittämistehtävän keskiöön. Työhyvinvoinnin johtamisen selkeimmäksi kehityskohteeksi nousi itsensä johtamisen kehittäminen. Muita esille nousseita aiheita olivat työskentelyrauha, palautteen antaminen, luottamuksen ilmapiiri, työajan joustavuus, taukoliikunta, palaverikäytännöt ja hiljaisen tiedon kulku.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin sekä työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista, että ihmisten käyttäytymistä ohjaavia päätöksenteon ilmiöitä ja valintamuotoilua, jolla päätöksentekoon voidaan vaikuttaa. Kerättyä tietopohjaa hyödynnettiin sekä henkilöstökyselyn laadinnassa että kehittämistehtävässä.

Kehittämistehtävän tuloksena saatiin tuotettua organisaatioon paljon käytännön ohjeita, miten toimintaympäristöä muotoilemalla, voidaan vaikuttaa työhyvinvointia lisääviin valintoihin. Lisäksi luotiin itsensä johtamisen tueksi ”tuuppaa itsellesi tapa – tie parempiin valintoihin” -muistikortit henkilöstölle sekä esihenkilöille yleisesti työkaluja parempien valintojen johtamiseen. Aiemmissa työhyvinvointiaiheissa tutkimuksissa nousee esiin samoja teemoja ja työhyvinvointia on pyritty kehittämään perinteisemillä prosesseilla; muutostarve, analyysi, uudistaminen, käyttöönotto, seuranta, kun nyt lähestyttiin kehittämistä valintamuotoilun keinoin. Myös yrityksessä tämä on uudenlainen johtamisen työkalu, jonka avulla työhyvinvointia voidaan jatkossa johtaa tavoitteellisemmin ja jatkokehitysajatuksena onkin, että yritys jatkaisi työhyvinvoinnin mittaamista vuosittain ja analysoiden kehittämistyön tulosten käyttöönoton hyötyjä.