Sanaton suru : paperikollaaseja sodasta
Toikka, Heli (2023)
Toikka, Heli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata sotaa ja siihen liittyvää sanatonta surua kollaasitaiteen keinoin. Kirjallisessa osiossa käsiteltiin taiteellista produktiota, viisiosaista kollaasisarjaa nimeltään Sanaton suru. Teossarjan aihe kumpusi sukututkimuksen myötä löytyneistä isoisän talvi- ja jatkosodan aikaisista mustavalkoisista sotakuvista ja niistä välittyvistä tunteista: siitä, kun ei ole enää mitään sanottavaa.
Raportissa selvitettiin myös sotien jättämiä jälkiä taiteen ilmiöihin sekä taiteilijoiden teoksiin. Lyhyesti tutustuttiin Yrjö Saarisen rintama-aiheisiin, poliittiseen taiteilijaan Peter Kennardiin sekä Jean Arpiin ja dadaismiin. Viimeisenä keskityttiin paperikollaasitekniikkaan tekotapana sekä teossarjan yksittäisiin teoksiin. Teokset avattiin tarkemmin kuvin ja sanoin.
Itkeä et saa -teoksen lähtökohtana oli naisten osa sodassa. Kotirintamalla ei saanut romahtaa. Toisessa teoksessa, Lähetetään Ruotsiin, nostettiin esille sodan lapset, evakkolapset ja sotalapset. Valkoinen lippu -teoksen keskiössä olivat sotarintaman miehet. Neljännen teoksen, Menetetty hyvä hevonen, tavoitteena oli muistuttaa eläimistä ja taideteoksista sodan uhreina. Viimeinen teos viittasi sodan sankarivainajiin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tuhoihin.
Kollaasiteossarjassa nähtiin painokuvamaista ilmettä ja hämmentävää vastakkainasettelua. Sanaton suru saatiin ilmennettyä kollaasi- pop- ja julistetaiteen keinoin. Taiteellisen produktion tuloksena opin luottamaan omaan visuaaliseen rytmitajuuni.
Raportissa selvitettiin myös sotien jättämiä jälkiä taiteen ilmiöihin sekä taiteilijoiden teoksiin. Lyhyesti tutustuttiin Yrjö Saarisen rintama-aiheisiin, poliittiseen taiteilijaan Peter Kennardiin sekä Jean Arpiin ja dadaismiin. Viimeisenä keskityttiin paperikollaasitekniikkaan tekotapana sekä teossarjan yksittäisiin teoksiin. Teokset avattiin tarkemmin kuvin ja sanoin.
Itkeä et saa -teoksen lähtökohtana oli naisten osa sodassa. Kotirintamalla ei saanut romahtaa. Toisessa teoksessa, Lähetetään Ruotsiin, nostettiin esille sodan lapset, evakkolapset ja sotalapset. Valkoinen lippu -teoksen keskiössä olivat sotarintaman miehet. Neljännen teoksen, Menetetty hyvä hevonen, tavoitteena oli muistuttaa eläimistä ja taideteoksista sodan uhreina. Viimeinen teos viittasi sodan sankarivainajiin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten tuhoihin.
Kollaasiteossarjassa nähtiin painokuvamaista ilmettä ja hämmentävää vastakkainasettelua. Sanaton suru saatiin ilmennettyä kollaasi- pop- ja julistetaiteen keinoin. Taiteellisen produktion tuloksena opin luottamaan omaan visuaaliseen rytmitajuuni.