Vahvuutta työterveyshoitajan asiantuntijatyön hallintaan lean-menetelmin

Abstract

Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön aiheena oli vahvuutta työterveyshoitajan asiantuntijatyön hallintaan lean-menetelmin. Työn hallinnalla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuuksia ja menetelmiä vaikuttaa omiin työolosuhteisiinsa ja työhönsä. Hallinnan tunne on henkilön sisäinen voimavara ja kokemus työn sujumisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työterveyshoitajien terveydenhuollon asiantuntijatyön hallintaa leania hyödyntäen.

Metodologiana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus eteni kolmessa syklissä, jotka muodostuivat vaiheista suunnittelu – toiminta – havainnointi -reflektointi. Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli kartoittaa lean-menetelmien käytön mahdollisuuksia terveydenhuollon asiantuntijatyön työn hallinnan kehittämisessä. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä ovat terveydenhuollon asiantuntijatyön työn hallinnan kehittämiseen soveltuvat lean-menetelmät. Syklissä toteutettiin integroiva kirjallisuuskatsaus Academic Search Complete, Medic, Cinahl, Medline, PubMed, Julkari ja Melinda-tietokannoista. Hyväksyttyjä artikkeleita saatiin 10, joista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Johtopäätöksinä havaittiin, että useita lean-menetelmiä voidaan hyödyntää terveydenhuollossa työn hallinnan kehittämiseen: analyyseja ja syklimalleja, virtaustehokkuutta ja hukan minimointia tukevia menetelmiä, visuaalisuuden vahvistamisen menetelmiä sekä henkilöstölähtöistä ja vuorovaikutuksellista johtamistapaa.

Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten lean-menetelmiä voidaan soveltaa terveydenhuollon asiantuntijatyön työn hallinnan kehittämiseen. Tutkimuskysymyksenä oli, miten terveydenhuollon asiantuntijat kokevat lean-menetelmien soveltamisen mahdollisuudet asiantuntijatyön hallintaansa. Syklissä toteutettiin lean-työpajat työterveyshoitajille (2 työpajaa, n=10). Työpajoista kerättiin kirjallinen palaute sähköisesti ja palautteesta saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Johtopäätöksinä havaittiin, että terveydenhuollon asiantuntijat kokevat lean-menetelmistä hyötyä ajanhallinnan ja suunnitelmallisen työskentelyn vahvistamiseen, itsensä johtamisen ja moniammatillisuuden vahvistamiseen sekä työmäärän tasapainottamiseen hukan minimoinnilla. Soveltamisessa tärkeää on asiakkaan pitäminen keskiössä ja käytännöllisten lean-menetelmien kokeileminen työn hallinnan tueksi koetaan mahdollisuutena.

Kolmannessa syklissä tarkoituksena oli kuvata pdca-mallin mukainen implementointisuunnitelma, joka tukee lean-menetelmien hyödyntämistä työterveyshoitajan asiantuntijatyön hallinnassa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten pdca-mallin mukainen implementointisuunnitelma tukee lean-menetelmien hyödyntämistä työterveyshoitajan asiantuntijatyön hallinnassa. Implementointisuunnitelma muodostettiin pdca-mallin mukaan lean-menetelmien käytännön soveltamista työterveyshoitajan työn hallinnan kehittämisessä: Plan-Do-Study/Check-Act. Konkreettinen implementointisuunnitelma tukee lean-menetelmien käyttöönottoa ja arjen johtamista, joiden kautta tuetaan työterveyshoitajan asiantuntijatyön työn hallintaa.

Työyhteisössä käynnistyi työn hallintaa tukevien kehittämistoimien jatkuvan kehittämisen sykli pdca-mallin mukaisesti. Jatkuvan kehittämisen periaate tukee laadukasta työskentelyä ja työntekijä pystyy tekemään työtään hallittavammin, jos laadun perusedellytykset organisaatiossa täyttyvät. Työn hallintaa tukeva käytännön lean-johtaminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä, selkeitä tavoitteita ja mittareita johtamisen tueksi. Esihenkilön rooli työntekijän työn hallinnan tukemisessa yksilölliset vahvuudet huomioiden korostuu johtajuudessa. Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat, miten työterveyshoitajien työn hallinnan kokemus kehittyy lean-menetelmien implementoinnin jälkeen sekä työn hallinnan kehittymisen vaikutus työn tuottavuuteen terveydenhuollon asiantuntijatyössä.