Nyt meni tunteisiin! Hius- ja kauneudenhoitoalan opettajien työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen kehittäminen
Hiltunen, Hanna; Keikko, Tea (2023)
Hiltunen, Hanna
Keikko, Tea
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304276710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304276710
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa hius- ja kauneudenhoitoalan opettajien työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen kehittämiseen. Työn tavoitteena oli selvittää opettajien työn kuormittavuutta, käytettävissä olevia voimavaroja, tunteiden kokemista työssä sekä tunneosaamisen hyödyntämistä työhyvinvoinnissa. Opinnäytetyöllä on valtakunnallinen vaikuttavuus, ja siitä hyötyvät hius- ja kauneudenhoitoalan opettajat ja heidän työyhteisönsä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin työhyvinvointia työn voimavarojen ja työn vaatimusten näkökulmasta. Tietoperustassa nostettiin esille ajankohtaisten “työn vaatimusten – työn voimavarojen” mallia hyödyntävien kansainvälisten tutkimusten sekä työntekijöiden ja opettajien työoloja tutkivien kansallisten tutkimusten tuloksia. Tunneosaamista käsiteltiin viisitasoisen organisaation tunnemallin avulla. Tunteiden taustalla vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin psykologisia perustarpeita kuvaavien teorioiden avulla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Kyselytutkimuksella kerätty määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja kyselytutkimuksen avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Teemahaastattelulla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Keskeisempinä tuloksina selvisi, että opettajat kokivat merkittävimmiksi voimavaroiksi monipuoliset työtehtävät ja mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Opettajien kokemiksi työn kuormitustekijöiksi nousivat kiire ja työn jatkuvat keskeytykset sekä liiallinen työmäärä. Tuloksista selvisi myös, että opettajat kokivat työssään iloa, onnistumista, turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin Opettajan tunnepolku -työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen opas. Opinnäytetyön tuotos todettiin hyödylliseksi ja työelämää kehittäväksi, ja sitä käytetään oppilaitoksessa X hius- ja kauneudenhoitoalan opettajien työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen kehittämiseen. Opinnäytetyön tuloksista voisivat hyötyä ammatillisten oppilaitosten opettajien ja esihenkilöiden lisäksi myös ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäjät ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat viranomaistahot.
Johtopäätöksinä todettiin, että opettajat voivat hyvin työssään, kun työtehtäviä koskeviin voimavaroihin panostetaan. Negatiivisten tunteiden käsitteleminen johdetusti parantaa tunneilmastoa ja positiivisen tunneilmaston vahvistaminen edistää tavoitteellisuutta ja työssä suoriutumista. Kehittämisehdotuksina nostettiin esille oppaan digitalisointi, jatkotutkimus tunteiden taustalla vaikuttavien psykologisten tarpeiden tunnistamiseen ja oppaan käytön laajentaminen eri toimialoille.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin työhyvinvointia työn voimavarojen ja työn vaatimusten näkökulmasta. Tietoperustassa nostettiin esille ajankohtaisten “työn vaatimusten – työn voimavarojen” mallia hyödyntävien kansainvälisten tutkimusten sekä työntekijöiden ja opettajien työoloja tutkivien kansallisten tutkimusten tuloksia. Tunneosaamista käsiteltiin viisitasoisen organisaation tunnemallin avulla. Tunteiden taustalla vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin psykologisia perustarpeita kuvaavien teorioiden avulla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta ja kvalitatiivista teemahaastattelua. Kyselytutkimuksella kerätty määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja kyselytutkimuksen avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Teemahaastattelulla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Keskeisempinä tuloksina selvisi, että opettajat kokivat merkittävimmiksi voimavaroiksi monipuoliset työtehtävät ja mahdollisuuden itsenäiseen työskentelyyn. Opettajien kokemiksi työn kuormitustekijöiksi nousivat kiire ja työn jatkuvat keskeytykset sekä liiallinen työmäärä. Tuloksista selvisi myös, että opettajat kokivat työssään iloa, onnistumista, turhautumista ja riittämättömyyden tunnetta.
Kehittämistyön tuotoksena laadittiin Opettajan tunnepolku -työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen opas. Opinnäytetyön tuotos todettiin hyödylliseksi ja työelämää kehittäväksi, ja sitä käytetään oppilaitoksessa X hius- ja kauneudenhoitoalan opettajien työhyvinvoinnin ja tunneosaamisen kehittämiseen. Opinnäytetyön tuloksista voisivat hyötyä ammatillisten oppilaitosten opettajien ja esihenkilöiden lisäksi myös ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäjät ja ammatillisesta koulutuksesta vastaavat viranomaistahot.
Johtopäätöksinä todettiin, että opettajat voivat hyvin työssään, kun työtehtäviä koskeviin voimavaroihin panostetaan. Negatiivisten tunteiden käsitteleminen johdetusti parantaa tunneilmastoa ja positiivisen tunneilmaston vahvistaminen edistää tavoitteellisuutta ja työssä suoriutumista. Kehittämisehdotuksina nostettiin esille oppaan digitalisointi, jatkotutkimus tunteiden taustalla vaikuttavien psykologisten tarpeiden tunnistamiseen ja oppaan käytön laajentaminen eri toimialoille.
