Virtuaalivaluuttojen luovutusvoittojen verotusprosessin sujuvoittaminen valintamuotoilun avulla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää virtuaalivaluuttojen verotusprosessissa esiintyviä pullonkauloja ja luoda näiden löydösten perusteella interventioehdotuksia, jotka Verohallinnon – opinnäytetyön työelämäkumppanin – harkinnan mukaan implementoimalla voidaan verotusprosessia sujuvoittaa ja virtuaalivaluutoista saatujen luovutusvoittojen ilmoittamisastetta kasvattaa. Työn tarkoituksena on ilmoitusasteen nousun ohella vähentää verotusprosessiin tarvittavia resursseja asiakkaan ja Verohallinnon päässä ja luoda yhteiskunnallista hyötyä. Ilmoitusasteen kasvun hyötynä on myös maksettavan veromäärän kasvu. Tämä hyödyttää Verohallintoa, Suomen valtiota ja koko yhteiskuntaa. Myös paine nostaa verokantoja ilmoitusasteen ja kerätyn veromäärän noustessa pienenee.

Kehittämistehtävänä oli löytää valintamuotoilun piiristä keinoja, joiden avulla kehittää in-terventioita ehdottavia ratkaisuja, jotka implementoimalla voidaan sujuvoittaa virtuaaliva-luuttojen verotusprosessia siten, että virtuaalivaluutoista luovutusvoittoja saaneet ilmoittaisivat saamansa luovutusvoitot suuremmalla asteella. Tarkoitus on tasoittaa asiakaspolkua vaikuttamalla ihmisten päätöksentekoon suotuisasti hyödyntämällä tuuppauspohjaisia interventioita.

Työn tietoperustana hyödynnetään valintamuotoilua, käyttäytymistaloustiedettä, päätöksentekoprosessia ja päätöksenteon ilmiöitä, tuuppauksia ja interventioita sekä niiden tehoa käsittelevää tutkimusaineistoa. Myös perustiedot virtuaalivaluutoista ja niiden verotuksesta esitetään. Työssä käsitellään myös Verohallinnolta saatuja aineistoja, kuten erilaisten tutkimusten, esimerkiksi kyselyiden ja haastattelujen avulla kerätty data, kuten tutkimuksissa havaitut pullonkaulat asiakaspolussa ja verkkosivustolla sekä virtuaalivaluuttatuloja koskevan veroilmoituksen tehneiden määrä ja arviot ilmoitusvelvollisten todellisesta määrästä.

Menetelmällisinä ratkaisuina opinnäytetyössä hyödynnettiin ja yhdisteltiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä, kuten haastattelua, kerätyn aineiston ja kirjallis-ten lähteiden analysointia, pullonkaula-analyysia ja tuuppausperusteisten interventioiden suunnittelua. Menetelmätriangulaatio oli tarpeen, jotta tutkimuskysymykseen voitiin vasta-ta. Kvalitatiivinen tutkimusote oli selkeässä pääroolissa, sillä pääkeinona aineistonkeruussa toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Menetelmälliset ratkaisut kumpusivat tiedonin-tressistä koskien sitä, millä menetelmillä voitiin päästä kohti tavoitetta; virtuaalivaluuttatu-lojen ilmoitusasteen kasvuun johtavien ratkaisujen löytämistä.

Keskeisinä tuloksina esitellään mm. prosessin yleiseen vaikeuteen, tietämättömyyteen, avustaviin ohjelmiin, ohjeistuksiin ja resursseihin liittyviä pullonkauloja. Tuotoksina esitellään valintamuotoiluperusteisia ratkaisuja ja menetelmiä, pullonkaula-analyysi ja interventioehdotuksia. Tuloksia arvioitaessa analysoidaan, vastaavatko tulokset tutkimuskysymykseen. Kaikkia kysymyksiä tarkastellaan riippumatta siitä, vastaavatko tulokset tutkimuskysymykseen. Johtopäätöksissä vastataan tutkimuskysymykseen ja keskitytään sen kannalta tärkeimpiin tuloksiin. Kehittämisehdotukset ovat interventioiden toteuttamista ehdottavia ja tietoperustaan sekä tutkimukseen ja sen tuloksiin perustuvia. Tärkeimmät ratkaisuehdotukset ovat viestinnällisiä ja perustuvat esimerkiksi vertaispaineen, kehystämisen ja tappion välttelyn hyödyntämiseen.