Sujuvampaa hankekaavoitusta: hankekaavoitusprosessin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin
Rapo, Nea (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304306998
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304306998
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli hankekaavoitusprosessin kehittäminen palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen avulla. Hankekaavoituksen nykyinen palveluprosessi ja siihen liittyvät haasteet olivat työn painopisteinä. Työ tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa ja työhön osallistettiin muun muassa kaupungin asemakaavoituksen työntekijöitä sekä hanketoimijoita.
Palveluprosessin kehittämisessä hyödynnettiin muotoilun menetelmiä ja käyttäjäymmärrystä kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Käyttäjäymmärrystä saatiin haastatteluiden ja Tampereen yliopiston PlanCity-hankkeen järjestämien työpajojen avulla, joilla pyrittiin löytämään ratkaisuja hankekaavoituksen kehittämiseen. Lisäksi vertailuanalyysin avulla saatiin tietoa muiden kaupunkien käytössä olevista toimintatavoista.
Käyttäjäymmärryksen analysoinnissa hyödynnettiin samankaltaisuuskaaviota sekä empatiakarttoja. Analyysistä nousseet tarpeet kiteytettiin suunnittelun ohjureiksi, jotka ohjasivat hankekaavoitusprosessin muotoilua ja ratkaisuehdotuksia.
Lopputuloksena syntyi prosessikuvaus hankekaavoituksesta. Palvelumuotoillun hankekaavoitusprosessin alkuvaiheessa siirrytään suoraviivaisemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheeseen ja prosessin tueksi otetaan uusia menetelmiä ja työkaluja käyttöön. Nämä perustuvat kaupungin arvojen ja käyttäjäymmärryksen mukaisesti: selkeyteen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Uusia menetelmiä ja työkaluja ovat esimerkiksi sähköinen neuvonta- ja asiointipalvelu, yhteiskehittäminen sekä strategialaskuri, jotka toimivat tiedonvälittämisen, vuorovaikutuksen sekä hankkeiden priorisoinnin välineinä. Prosessikuvauksen lisäksi on laadittu ehdotukset jatkotoimenpiteiksi, joilla prosessi, menetelmät ja työkalut saadaan otettua käyttöön.
Palveluprosessin kehittämisessä hyödynnettiin muotoilun menetelmiä ja käyttäjäymmärrystä kerättiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Käyttäjäymmärrystä saatiin haastatteluiden ja Tampereen yliopiston PlanCity-hankkeen järjestämien työpajojen avulla, joilla pyrittiin löytämään ratkaisuja hankekaavoituksen kehittämiseen. Lisäksi vertailuanalyysin avulla saatiin tietoa muiden kaupunkien käytössä olevista toimintatavoista.
Käyttäjäymmärryksen analysoinnissa hyödynnettiin samankaltaisuuskaaviota sekä empatiakarttoja. Analyysistä nousseet tarpeet kiteytettiin suunnittelun ohjureiksi, jotka ohjasivat hankekaavoitusprosessin muotoilua ja ratkaisuehdotuksia.
Lopputuloksena syntyi prosessikuvaus hankekaavoituksesta. Palvelumuotoillun hankekaavoitusprosessin alkuvaiheessa siirrytään suoraviivaisemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheeseen ja prosessin tueksi otetaan uusia menetelmiä ja työkaluja käyttöön. Nämä perustuvat kaupungin arvojen ja käyttäjäymmärryksen mukaisesti: selkeyteen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Uusia menetelmiä ja työkaluja ovat esimerkiksi sähköinen neuvonta- ja asiointipalvelu, yhteiskehittäminen sekä strategialaskuri, jotka toimivat tiedonvälittämisen, vuorovaikutuksen sekä hankkeiden priorisoinnin välineinä. Prosessikuvauksen lisäksi on laadittu ehdotukset jatkotoimenpiteiksi, joilla prosessi, menetelmät ja työkalut saadaan otettua käyttöön.