Ikäihmisiin kohdistuva väkivalta : kun tekijänä on oma lapsi
Lohva, Merita (2023)
Lohva, Merita
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305027210
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa mitä ikääntyneiden vanhempien kohtaamasta omien lapsien tekemästä väkivallasta tiedetään. Tarkoitus oli selvittää, mitä keinoja heidän kohtaamisessaan on käytetty ja miten kohtaamalla heitä voidaan tukea ja auttaa kaikkein parhaiten.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada Pääkaupungin turvakoti ry:lle tietoa erityisalueesta, jossa omat aikuiset lapset ovat väkivallan tekijöinä. Lisäksi tavoitteena oli kerätä keskeisimmät huomiot ikäihmisten kohtaamisesta huoneentauluksi. Käytettävissä oleva tieto on tällä hetkellä hyvin painottunut parisuhdeväkivaltaan, joten uuden näkökulman myötä ammattilaisten antama apu ja tuki asiakkaille voisi olla entistä yksilöidympää.
Väkivalta on muutakin kuin nyrkiniskuja, joten väkivallan moninaisuus on tuotu tutkimuksen alkuvaiheessa esiin. Opinnäytetyössä onkin avattu olennaisimpia termejä, kuten millaisia väkivallan muotoja ikäihminen voi kohdata.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin kartoittamaan, mitä omien lasten tekemästä lähisuhdeväkivallasta jo tiedetään, joka kohdistuu omiin vanhempiin. Tutkimuksia systemaattisesti kartoittamalla saadaan selkein ja kattavin tieto tutkittavasta aiheesta.
Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan sanoa, että taloudellinen ja henkinen väkivalta olivat tyypillisimpiä väkivallan muotoja, joita aikuiset lapset iäkkäisiin vanhempiinsa kohdistivat. Väkivallan seurauksena koettiin monenlaisia ikäviä tunteita. Vanhemmuus oli kuitenkin vahva identiteetti, minkä takia omien lasten kohtelua kestettiin. Väkivallan tunnistaminen koettiin ammattilaisten näkökulmasta haastavaksi. Tunnistamisen jälkeen pyrittiin kuuntelun ja palveluohjauksen keinoin ikäihmisiä auttamaan.
Ikäihmisten näkemys väkivallasta voi olla erilainen ja ennen aikaan kurittaminen oli tavallinen tapa. Lisäksi omia asioita pidettiin enemmän suljettujen ovien takana, eikä murheista tavattu puhua julkisesti. Siksi olisikin tärkeää, että väkivallan tunnistamiseen koulutettaisiin ammattihenkilöitä, jotka heidän kanssaan työskentelevät.
Asiasanat: ikäihmiset, aikuiset lapset, lähisuhdeväkivalta
Tutkimuksen tavoitteena oli saada Pääkaupungin turvakoti ry:lle tietoa erityisalueesta, jossa omat aikuiset lapset ovat väkivallan tekijöinä. Lisäksi tavoitteena oli kerätä keskeisimmät huomiot ikäihmisten kohtaamisesta huoneentauluksi. Käytettävissä oleva tieto on tällä hetkellä hyvin painottunut parisuhdeväkivaltaan, joten uuden näkökulman myötä ammattilaisten antama apu ja tuki asiakkaille voisi olla entistä yksilöidympää.
Väkivalta on muutakin kuin nyrkiniskuja, joten väkivallan moninaisuus on tuotu tutkimuksen alkuvaiheessa esiin. Opinnäytetyössä onkin avattu olennaisimpia termejä, kuten millaisia väkivallan muotoja ikäihminen voi kohdata.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tehtiin kartoittamaan, mitä omien lasten tekemästä lähisuhdeväkivallasta jo tiedetään, joka kohdistuu omiin vanhempiin. Tutkimuksia systemaattisesti kartoittamalla saadaan selkein ja kattavin tieto tutkittavasta aiheesta.
Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan sanoa, että taloudellinen ja henkinen väkivalta olivat tyypillisimpiä väkivallan muotoja, joita aikuiset lapset iäkkäisiin vanhempiinsa kohdistivat. Väkivallan seurauksena koettiin monenlaisia ikäviä tunteita. Vanhemmuus oli kuitenkin vahva identiteetti, minkä takia omien lasten kohtelua kestettiin. Väkivallan tunnistaminen koettiin ammattilaisten näkökulmasta haastavaksi. Tunnistamisen jälkeen pyrittiin kuuntelun ja palveluohjauksen keinoin ikäihmisiä auttamaan.
Ikäihmisten näkemys väkivallasta voi olla erilainen ja ennen aikaan kurittaminen oli tavallinen tapa. Lisäksi omia asioita pidettiin enemmän suljettujen ovien takana, eikä murheista tavattu puhua julkisesti. Siksi olisikin tärkeää, että väkivallan tunnistamiseen koulutettaisiin ammattihenkilöitä, jotka heidän kanssaan työskentelevät.
Asiasanat: ikäihmiset, aikuiset lapset, lähisuhdeväkivalta