Aseptisen toiminnan kehittäminen Vaahteramäen palvelutalossa
Ahlstedt, Katja; Kimari, Suvi (2014)
Ahlstedt, Katja
Kimari, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014053011178
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa henkilökunnan aseptisen toiminnan toteutuminen päivittäisessä hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää hoitotyöntekijöiden tietoja käsihygieniasuosituksista ja käsityksiä suositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja taitoa, uusien aseptisempien toimintatapojen luomiseksi työyhteisössä.
Työn toimeksiantaja oli Inkoon kunnassa sijaitseva Vaahteramäen palvelutalo. Kohderyhmänä oli palvelutalon infektio-osaston sekä kolmen asumispalveluosaston hoitohenkilökunta.
Opinnäytetyö toteutettiin juurruttamisen menetelmällä, koska tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä toimintamalleja työyhteisöön. Aineisto kerättiin kvantitatiivisilla menetelmillä, tarkkailevan havainnointimenetelmän avulla sekä kyselylomaketta käyttäen. Mittarin ”Käsihygienian toteutuminen hoitajien tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta” on kehittänyt Routamaa (2007) pro graduaan varten. Työ analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Aineiston pohjalta järjestettiin koulutusiltapäivä henkilökunnalle aseptisen toiminnan kehittämiseksi. Koulutusiltapäivän lopuksi henkilökunta pohti, miten muuttaa toimintatapojaan yhteneväiseksi niin, että aseptiikka paranee.
Kyselylomakkeiden (N = 24) tulosten perusteella voitiin todeta, että hoitohenkilökunnan tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta ovat hyvät, mutta havainnoinnin (N = 17) tulosten pohjalta hoitohenkilökunnan käsihygienian suorittamisessa havaittiin jonkin verran puutteita. Yli puolet havainnoitavista käytti työaikana koruja, sormuksia ja/tai kelloja, sekä kolmannes havainnoitavista käytti omia vaatteita. Käsienpesun suorittaminen hygieniasuositusten mukaisesti oli puutteellista, valtaosalla käsienpesu ajallisesti ei kestänyt vaadittavaa aikaa, eikä hanaa suljettu paperia tai kyynärpäätä käyttäen. Myös käsien pesutekniikassa havaittiin osalla puutteellisuutta. Käsien desinfektio suositusten mukaan toteutui lähes puolella havainnoiduista. Kuitenkin voitiin todeta, että kädet desinfioitiin potilaan luota poistuttaessa useammin kuin ennen potilaskontaktia.
Kehittämistoiminnan kohteeksi valittiin hygieniavastaavan valitseminen työyhteisöön. Hygieniavastaavan vastuulle tulisi hygieniakansioiden päivittäminen, koulutuksien kautta saadun uusimman tiedon tuonti työyhteisöön sekä hoitohenkilökunnan perehdyttäminen aseptiseen toimintaan.
Palvelutalon esimiesten mielestä aseptisen toiminnan kehittäminen nähtiin tarpeellisena, vaikka uuden toimintatavan juurruttaminen työyhteisöön jäi kesken. Esimiehen esimerkki ja auktoriteetti aseptisessa toiminnassa onkin tärkeää, minkä pitäisi vaikuttaa hoitohenkilökunnan toimintaan parantavasti.
Työn toimeksiantaja oli Inkoon kunnassa sijaitseva Vaahteramäen palvelutalo. Kohderyhmänä oli palvelutalon infektio-osaston sekä kolmen asumispalveluosaston hoitohenkilökunta.
Opinnäytetyö toteutettiin juurruttamisen menetelmällä, koska tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja osaamista sekä toimintamalleja työyhteisöön. Aineisto kerättiin kvantitatiivisilla menetelmillä, tarkkailevan havainnointimenetelmän avulla sekä kyselylomaketta käyttäen. Mittarin ”Käsihygienian toteutuminen hoitajien tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta” on kehittänyt Routamaa (2007) pro graduaan varten. Työ analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Aineiston pohjalta järjestettiin koulutusiltapäivä henkilökunnalle aseptisen toiminnan kehittämiseksi. Koulutusiltapäivän lopuksi henkilökunta pohti, miten muuttaa toimintatapojaan yhteneväiseksi niin, että aseptiikka paranee.
Kyselylomakkeiden (N = 24) tulosten perusteella voitiin todeta, että hoitohenkilökunnan tiedot ja käsitykset käsihygieniasuositusten mukaisen käsihygienian toteutumisesta ovat hyvät, mutta havainnoinnin (N = 17) tulosten pohjalta hoitohenkilökunnan käsihygienian suorittamisessa havaittiin jonkin verran puutteita. Yli puolet havainnoitavista käytti työaikana koruja, sormuksia ja/tai kelloja, sekä kolmannes havainnoitavista käytti omia vaatteita. Käsienpesun suorittaminen hygieniasuositusten mukaisesti oli puutteellista, valtaosalla käsienpesu ajallisesti ei kestänyt vaadittavaa aikaa, eikä hanaa suljettu paperia tai kyynärpäätä käyttäen. Myös käsien pesutekniikassa havaittiin osalla puutteellisuutta. Käsien desinfektio suositusten mukaan toteutui lähes puolella havainnoiduista. Kuitenkin voitiin todeta, että kädet desinfioitiin potilaan luota poistuttaessa useammin kuin ennen potilaskontaktia.
Kehittämistoiminnan kohteeksi valittiin hygieniavastaavan valitseminen työyhteisöön. Hygieniavastaavan vastuulle tulisi hygieniakansioiden päivittäminen, koulutuksien kautta saadun uusimman tiedon tuonti työyhteisöön sekä hoitohenkilökunnan perehdyttäminen aseptiseen toimintaan.
Palvelutalon esimiesten mielestä aseptisen toiminnan kehittäminen nähtiin tarpeellisena, vaikka uuden toimintatavan juurruttaminen työyhteisöön jäi kesken. Esimiehen esimerkki ja auktoriteetti aseptisessa toiminnassa onkin tärkeää, minkä pitäisi vaikuttaa hoitohenkilökunnan toimintaan parantavasti.