Lyhytaikaisvankien sijoittaminen vankilan ulkopuolisiin päihdekuntoutuslaitoksiin Pohjois-Karjalan alueella

Abstract

Lyhytaikaisten vankien ulkopuolisen sijoituksen prosessi vaatii monen eri toimijan eli sijoitettavan, vankilan, yhdyskuntaseuraamustoimiston, hyvinvointialueen päihdepalveluiden, päihdehoitolaitoksen ja vankiterveydenhuollon (VTH) sekä hyvinvointialueen terveyspalveluiden yhteensovittamista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vankiloiden ulkopuolelle päihdekuntoutuslaitokseen tehtävän sijoitusprosessin kehittämistarpeista. Toisena tavoitteena oli parantaa prosessissa mukana olevien toimijoiden keskinäistä tuntemusta ja yhteistyötä Pohjois-Karjalan alueella.

Aineiston keräämiseen käytettiin olemassa olevan teoriatiedon lisäksi kolmea eri menetelmää. Sijoitusprosessin toimijoille suunnattiin kysely. Ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen sijoitettuja haastateltiin. Sijoitusprosessissa mukana oleville toimijatahoille järjestettiin työpaja GROW-mallia apuna käyttäen.

Opinnäytetyömme osoittaa, että yksi keskeisimpiä kehittämiskohteita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tiedon saaminen ja sen jakaminen. Tuomitun motivaatio ja aito halu kuntoutua nähtiin tärkeimmäksi sijoitusta puoltavaksi tekijäksi. Sijoituksen turvallisuuteen liittyvät huolet tulivat esille sekä vangeilta että toimijoilta. Pohdintaa herätti ulkopuoliseen päihdekuntoutuslaitokseen sijoitetun kuntoutujastatuksen ja vankistatuksen yhteensovittaminen.

Opinnäytetyön tulosten perusteella käsitys yhteistyöstä toimijoiden kesken selkeytyi. Oikein kohdennettu lyhytaikaisvankien sijoittaminen päihdekuntoutuslaitokseen koettiin vaikuttavaksi vaihtoehdoksi perinteiselle vankeusrangaistukselle.

Placing short-term prisoners in facilities outside the prison requires coordination between various actors, i.e. the person being placed, the prison, Community Sanctions Office, substance abuse services organized by the wellbeing services counties, substance abuse treatment facility, the Health Care Services for Prisoners (VTH) and healthcare services organized by the wellbeing services counties. The aim of this thesis was to provide information about the development needs of the placement process in substance abuse rehabilitation facilities outside the prison. Another aim was to improve the mutual knowledge and cooperation of the actors involved in the process in the North Karelia region.

In addition to the existing theoretical knowledge, three different methods were used to collect data. A survey was administered to the actors of the placement process. Those placed in substance abuse rehabilitation facilities outside the prison were interviewed. A workshop was organized for the actors involved in the placement process using the GROW model.

This study indicated that one of the key development areas in cooperation with various actors is access to information and its distribution. The motivation and genuine desire of the convict to be rehabilitated was seen as the most important factor in favour of placement. Concerns related to the security of the placement were raised by both prisoners and actors. The integration of the status of a rehabilitee placed in a substance abuse facility outside the prison with that of a prisoner raised concerns.

The results revealed that a clearer understanding of cooperation between the actors was reached. Properly targeted placement of short-term prisoners in substance abuse rehabilitation was perceived as an effective alternative to traditional imprisonment.