Esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta
Hoppendorff, Noora (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078133
Tiivistelmä
Viime vuosina terveydenhuollossa etäjohtaminen ja etätyöt ovat lisääntyneet. Etäjohtaminen haastaa esihenkilötyötä uudella tavalla.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yksityisiä terveyspalveluita tuottavan organisaation Pohjanmaan seudun esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa organisaation Pohjanmaan seudun esihenkilöiden etäjohtamisen onnistumisista ja haasteista sekä siitä, minkälaista tukea etäjohtamiseen tarvitaan. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation esihenkilötyön kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruussa käytettiin ryhmämuotoisia teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän (n=9) esihenkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittavat, että etäjohtaminen on esihenkilöiden päivittäistä toimintaa ja siitä on tullut viime vuosien aikana hyväksytympää kuin aikaisemmin. Etäjohtamisen hyödyiksi nousivat muun muassa työn joustavuus ja tasapuolisuus, tehokkuus, työntekijöiden itseohjautuvuuden lisääntyminen sekä etäpäivien mielekkyys. Eniten haasteita etäjohtamiselle tuovat työn organisointi, työ-määrä, tilanpuute, tiimiytymisen vähentyminen ja esihenkilöiden riittämättömyyden tunne. Tulokset osoittavat, että organisaation tuella on isolla merkitys etäjohtamisen onnistumiseen. Esihenkilöt kokivat eniten kaipaavansa vertaistukea sekä tukea työn organisointiin, videopalavereihin ja sähköisiin työkaluihin.
Johtotyön perusta on samanlaista, oli kyseessä lähi- tai etäjohtaminen. Etäjohtaminen tuo esihenkilötyöhön kuitenkin paljon ominaispiirteitä, jotka haastavat johtamista uudenlaisen johtamiskulttuurin äärelle. Erityisesti organisaation tuki, vuorovaikutuksen ja yhteyden luominen sekä viestinnän tärkeys korostuvat, jotta etäjohtamista voidaan toteuttaa onnistuneesti.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yksityisiä terveyspalveluita tuottavan organisaation Pohjanmaan seudun esihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa organisaation Pohjanmaan seudun esihenkilöiden etäjohtamisen onnistumisista ja haasteista sekä siitä, minkälaista tukea etäjohtamiseen tarvitaan. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kohdeorganisaation esihenkilötyön kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruussa käytettiin ryhmämuotoisia teemahaastatteluja, joihin osallistui yhdeksän (n=9) esihenkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittavat, että etäjohtaminen on esihenkilöiden päivittäistä toimintaa ja siitä on tullut viime vuosien aikana hyväksytympää kuin aikaisemmin. Etäjohtamisen hyödyiksi nousivat muun muassa työn joustavuus ja tasapuolisuus, tehokkuus, työntekijöiden itseohjautuvuuden lisääntyminen sekä etäpäivien mielekkyys. Eniten haasteita etäjohtamiselle tuovat työn organisointi, työ-määrä, tilanpuute, tiimiytymisen vähentyminen ja esihenkilöiden riittämättömyyden tunne. Tulokset osoittavat, että organisaation tuella on isolla merkitys etäjohtamisen onnistumiseen. Esihenkilöt kokivat eniten kaipaavansa vertaistukea sekä tukea työn organisointiin, videopalavereihin ja sähköisiin työkaluihin.
Johtotyön perusta on samanlaista, oli kyseessä lähi- tai etäjohtaminen. Etäjohtaminen tuo esihenkilötyöhön kuitenkin paljon ominaispiirteitä, jotka haastavat johtamista uudenlaisen johtamiskulttuurin äärelle. Erityisesti organisaation tuki, vuorovaikutuksen ja yhteyden luominen sekä viestinnän tärkeys korostuvat, jotta etäjohtamista voidaan toteuttaa onnistuneesti.