Ryhmänohjaajien osaamisen kehittäminen päihdevieroituksessa: perehdytysopas ohjaustyön viitekehyksestä, teoriasta ja toteutustavasta
Poutanen, Heli (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305078093
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutui tutkimuksellisena kehittämistyönä vastauksena aitoon työelämälähtöiseen kehittämistarpeeseen. Vuoden 2022 aikana Vantaan päihdevieroitusyksikköön lanseerattiin uudenlainen ryhmähoito-ohjelma, joka asetti perehdytykselle ja uusien ryhmänohjaajien osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalle tyypillinen työntekijöiden tiivis vaihtuvuus vaikeuttaa pitkäjänteistä perehdyttämistä sitomalla resursseja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ja helpottaa ryhmänohjaajien perehdyttämistä toimintayksikön ryhmätoimintaan ja ohjaamistyöhön. Tarkoitus oli luoda yksikköön tarkennettu ryhmähoidon perehdytyskansio, joka lisäisi ryhmänohjaajien teoreettisia ohjaamisvalmiuksia ja yhtenäistäisi ryhmärakenteita. Opas luotiin konkreettiseen ja sähköiseen muotoon.
Opinnäytetyön teoriaosuus on kattava ja se toimii pohjana lopputuotokselle. Määrittely alkaa Vantaan päihdevieroitusyksikön ryhmätoiminnan viitekehyksen ja asiakaspinnan erityispiirteiden avaamisella. Tämän kartoituksen tulosten perusteella etsittiin ryhmänohjaukseen liittyvästä teoriasta niitä olennaisia tekijöitä, joita juuri tällaisen kohderyhmän kanssa toimiessa olisi hyvä huomioida.
Koska kehittämistyössä pyrittiin teorian avulla ratkaisemaan käytännön ongelmia ja siinä tarvittiin työryhmän osallisuutta, lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimusote. Lisäksi sisällön suunnittelussa käytettiin ideointia yhteisöllisenä kehittämismenetelmänä. Työryhmä osallistui aktiivisesti työn sisällölliseen ja visuaaliseen kehittämiseen.
Lopputuotoksen sisällöllistä hyötyä, käytettävyyttä ja visuaalisuutta arvioitiin työryhmän, työelämäkumppanin ja lisäksi myös ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Oppaan visuaalisuutta muokattiin muutamaan kertaan saadun palautteen mukaan, mutta muuten sitä pidettiin erittäin hyödyllisenä kaikille työntekijöille ja sen antia aiottiin hyödyntää muussakin asiakastyössä. Se myös herätti ideoita lisäkouluttautumisesta ja perehtymisestä aiheeseen.
Opas on sellaisenaan siirrettävissä muihin vastaaviin toimintayksiköihin, mutta sen määrittelyperiaatteita soveltaen sitä voidaan käyttää myös muissa yksiköissä esimerkkinä siitä, miten työntekijöiden perehdyttämistä ja työstä suoriutumista sekä asiakaskokemusta voidaan parantaa tiedon lisäämisen kautta. Nykytilanne sosiaali- ja terveysalalla haastaa miettimään yleensäkin perehdyttämistä uudella tavalla. Lisäksi opasta voisi jatkokehittää esittelemään työmenetelmiä, kuten motivoivaa haastattelua, tai teoreettisia näkökulmia, kuten polyvagaalista teoriaa ja positiivista psykologiaa. Niiden kautta saataisiin myös uusia ideoita ryhmien sisältöön ja kehittämisideoita niiden toteuttamiseen.
Ryhmänohjaaja, toipumisorientaatio, ryhmähoito, vieroitushoito
Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa ja helpottaa ryhmänohjaajien perehdyttämistä toimintayksikön ryhmätoimintaan ja ohjaamistyöhön. Tarkoitus oli luoda yksikköön tarkennettu ryhmähoidon perehdytyskansio, joka lisäisi ryhmänohjaajien teoreettisia ohjaamisvalmiuksia ja yhtenäistäisi ryhmärakenteita. Opas luotiin konkreettiseen ja sähköiseen muotoon.
Opinnäytetyön teoriaosuus on kattava ja se toimii pohjana lopputuotokselle. Määrittely alkaa Vantaan päihdevieroitusyksikön ryhmätoiminnan viitekehyksen ja asiakaspinnan erityispiirteiden avaamisella. Tämän kartoituksen tulosten perusteella etsittiin ryhmänohjaukseen liittyvästä teoriasta niitä olennaisia tekijöitä, joita juuri tällaisen kohderyhmän kanssa toimiessa olisi hyvä huomioida.
Koska kehittämistyössä pyrittiin teorian avulla ratkaisemaan käytännön ongelmia ja siinä tarvittiin työryhmän osallisuutta, lähestymistavaksi valikoitui konstruktiivinen tutkimusote. Lisäksi sisällön suunnittelussa käytettiin ideointia yhteisöllisenä kehittämismenetelmänä. Työryhmä osallistui aktiivisesti työn sisällölliseen ja visuaaliseen kehittämiseen.
Lopputuotoksen sisällöllistä hyötyä, käytettävyyttä ja visuaalisuutta arvioitiin työryhmän, työelämäkumppanin ja lisäksi myös ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Oppaan visuaalisuutta muokattiin muutamaan kertaan saadun palautteen mukaan, mutta muuten sitä pidettiin erittäin hyödyllisenä kaikille työntekijöille ja sen antia aiottiin hyödyntää muussakin asiakastyössä. Se myös herätti ideoita lisäkouluttautumisesta ja perehtymisestä aiheeseen.
Opas on sellaisenaan siirrettävissä muihin vastaaviin toimintayksiköihin, mutta sen määrittelyperiaatteita soveltaen sitä voidaan käyttää myös muissa yksiköissä esimerkkinä siitä, miten työntekijöiden perehdyttämistä ja työstä suoriutumista sekä asiakaskokemusta voidaan parantaa tiedon lisäämisen kautta. Nykytilanne sosiaali- ja terveysalalla haastaa miettimään yleensäkin perehdyttämistä uudella tavalla. Lisäksi opasta voisi jatkokehittää esittelemään työmenetelmiä, kuten motivoivaa haastattelua, tai teoreettisia näkökulmia, kuten polyvagaalista teoriaa ja positiivista psykologiaa. Niiden kautta saataisiin myös uusia ideoita ryhmien sisältöön ja kehittämisideoita niiden toteuttamiseen.
Ryhmänohjaaja, toipumisorientaatio, ryhmähoito, vieroitushoito
