Ajankuva kaupunkilaisesta palstaviljelystä
Salo-Schorn, Johanna (2010)
Salo-Schorn, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001121219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001121219
Tiivistelmä
Annalan huvila perustettiin Helsingin Vanhaankaupunkiin 1800-luvulla. Sen yhteydessä on 13 hehtaarin puisto, johon kuuluu hyötypuutarha, kasvilavoja, talvikasvihuone, muotopuutarha ja maisemapuisto. Asemakaavassa alueen käyttötarkoitukseksi on merkitty puutarhakulttuuri. Aluetta kehitetään kokonaisuutena, josta muodostuu tulevaisuudessa yleisölle avoin Puutarhakulttuurin keskus. Annalan huvilan puisto on julkista puistoa, jonka osaksi on rakennettu noin 80 kappaletta kaupunkilaisille vuokrattavia viljelypalstoja.
Opinnäytetyön tärkeimpänä tarkoituksena oli kerätä tietoa Annalan viljelypalsta-alueella viljeltävistä kasveista, lajikkeista, viljelytavoista, satomääristä ja viljelyn onnistumisesta. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2008 postikyselynä lähettämällä kyselylomake kaikille Annalassa vuonna 2007 viljelypalstaa vuokranneille. Lähetettyjä kyselylomakkeita oli 79 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 36,7 %. Satomäärien arvioinnissa ja lajikkeiden kartoituksessa ei tässä tutkimuksessa päästy tavoitteisiin. Pääasiassa tämä johtui kyselyn toteuttamisajankohdasta. Tutkimuksen tulosten painotus on näin ollen eri viljelykasvien yleisyydessä alueella ja sadon onnistumisprosentissa.
Yleisin Annalan vuokrapalstoilla käytettävä viljelytapa on luonnonmukainen viljely. Kolmannes vastaajista harjoittaa vuoroviljelyä, kateviljelyä ja/tai noudattaa viljelykiertoa. Maan kasvukuntoa hoidetaan lannoittamalla ja muokkaamalla maata mekaanisesti. Yli puolet vastaajista hoitaa maaperää myös katteen avulla ja kalkitsemalla.
Yleisimmät viljelykasvit kasvukaudella 2007 olivat salaatit, peruna, porkkana, keltasipuli, kesäkurpitsa ja mansikat. Tärkeimmäksi viljelyn onnistumista mittaavaksi tekijäksi määriteltiin sadon laatu ja määrä. Parhaiten onnistuneet sadot olivat mangoldilla, lamopinaatilla, härkäpavulla, puna- ja mustaherukalla, maa-artisokalla ja monilla yrteillä. Heikoiten onnistuivat kyssä- ja lehtikaali, viherherukka, tomaatti, maissi ja mansikat.
Tärkeimpiä syitä palstaviljelyn harrastamiseen ovat tietotaidon lisääntyminen viljelystä ja kasvilajeista, hyötyliikunta, esteettiset ja henkiset elämykset ja mielekäs vapaa-ajan vietto. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä, että myös Helsingin keskusta-alueella on mahdollista harrastaa puutarhanhoitoa ja palstaviljelyä.
Yli kolmannes vastaajista oli aikeissa ottaa uusia lajeja tai lajikkeita viljelyyn kasvukaudelle 2008. Monen vastaajan suunnitelmiin kuului myös palstan parempi hoito, paremman viljelysuunnitelman teko ja rikkaruohojen tehokkaampi torjunta. Yleistä oli myös toive siitä, että viljelyharrastukselle ja palstan hoidolle olisi enemmän aikaa. Viljelypalstalla koetaan olevan positiivinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Opinnäytetyön tärkeimpänä tarkoituksena oli kerätä tietoa Annalan viljelypalsta-alueella viljeltävistä kasveista, lajikkeista, viljelytavoista, satomääristä ja viljelyn onnistumisesta. Tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2008 postikyselynä lähettämällä kyselylomake kaikille Annalassa vuonna 2007 viljelypalstaa vuokranneille. Lähetettyjä kyselylomakkeita oli 79 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 36,7 %. Satomäärien arvioinnissa ja lajikkeiden kartoituksessa ei tässä tutkimuksessa päästy tavoitteisiin. Pääasiassa tämä johtui kyselyn toteuttamisajankohdasta. Tutkimuksen tulosten painotus on näin ollen eri viljelykasvien yleisyydessä alueella ja sadon onnistumisprosentissa.
Yleisin Annalan vuokrapalstoilla käytettävä viljelytapa on luonnonmukainen viljely. Kolmannes vastaajista harjoittaa vuoroviljelyä, kateviljelyä ja/tai noudattaa viljelykiertoa. Maan kasvukuntoa hoidetaan lannoittamalla ja muokkaamalla maata mekaanisesti. Yli puolet vastaajista hoitaa maaperää myös katteen avulla ja kalkitsemalla.
Yleisimmät viljelykasvit kasvukaudella 2007 olivat salaatit, peruna, porkkana, keltasipuli, kesäkurpitsa ja mansikat. Tärkeimmäksi viljelyn onnistumista mittaavaksi tekijäksi määriteltiin sadon laatu ja määrä. Parhaiten onnistuneet sadot olivat mangoldilla, lamopinaatilla, härkäpavulla, puna- ja mustaherukalla, maa-artisokalla ja monilla yrteillä. Heikoiten onnistuivat kyssä- ja lehtikaali, viherherukka, tomaatti, maissi ja mansikat.
Tärkeimpiä syitä palstaviljelyn harrastamiseen ovat tietotaidon lisääntyminen viljelystä ja kasvilajeista, hyötyliikunta, esteettiset ja henkiset elämykset ja mielekäs vapaa-ajan vietto. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä, että myös Helsingin keskusta-alueella on mahdollista harrastaa puutarhanhoitoa ja palstaviljelyä.
Yli kolmannes vastaajista oli aikeissa ottaa uusia lajeja tai lajikkeita viljelyyn kasvukaudelle 2008. Monen vastaajan suunnitelmiin kuului myös palstan parempi hoito, paremman viljelysuunnitelman teko ja rikkaruohojen tehokkaampi torjunta. Yleistä oli myös toive siitä, että viljelyharrastukselle ja palstan hoidolle olisi enemmän aikaa. Viljelypalstalla koetaan olevan positiivinen vaikutus fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
