Paperittomana peruskoulussa : paperittomuuden tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa elämisen vaikutukset lapsen koulunkäyntiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla

Abstract

Opinnäytetyömme tutkimustehtävänä oli selvittää, miten paperittomuus tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa eläminen vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka oleskelu Suomessa ei ole viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittoman kaltaisessa tilanteessa eläminen tarkoittaa sitä, että henkilön oleskelu Suomessa on laillista, mutta oikeus yhteiskunnan palveluihin on rajoitettua. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat -hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta, jota Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkimusaineisto koottiin yhdeksän teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Haastatellut edustivat kuntien opetuksesta vastaavien virastojen asiantuntijoita, koulujen oppilashuollon työntekijöitä sekä muuten paperittomia työssään kohtaavia. Aineiston analysoinnista syntyneitä teemoja olivat koulunkäynnin aloittamisen edellytykset ja prosessi, rekisteröitymisen seuranta, tiedonsaanti oikeudesta peruskoulutukseen, rekisteröimättömyyden näkyminen koulussa, kouluhenkilökunnan tietoisuus aiheesta, haasteet koulunkäynnissä, kuntien väliset erot, rekisteröimättömien lasten määrä, informaation tarve, kehitysehdotukset ja muut viranomaiset. Haastattelujen perusteella pystyimme päättelemään, että suurin este lapsen kouluunpääsyssä pääkaupunkiseudulla on kuntaperusteinen oppilaaksiotto eli vaatimus asuinosoitteen rekisteröimisestä kunnan alueelle. Muita keskeisiä tutkimustuloksia olivat kuntien käytäntöjen erilaisuus kouluun pääsemisen prosessissa, elämäntilanteen näkymättömyys koulun arjessa sekä se, että tutkimiemme kuntien kouluissa ei ollut paperittomia lapsia ja rekisteröimättömien lasten lukumäärä oli vähäinen: kaikissa kolmessa kunnassa yhteensä noin 100 oppilasta.

To understand immigration policies it’s imperative to get beyond the numbers and look at the economic realities that drive it; one such economical drive is education. Ineffective immigration reforms affect the efficiency, equity and the quality of education offered to the children of individuals labeled as illegal immigrants. The term 'illegal immigrants' refers to the residence of foreign nationals in a country, in a way that violates the immigration laws.

The aim of this thesis was to examine how the irregularities in the immigration process affect a child's right to basic education in Helsinki, Espoo and Vantaa. In order to succeed in reaching the objectives highlighted in the thesis the collaboration with the refugee advice centre’s Paperittomat project was vital. The Paperittomat project offers legal counseling to undocumented migrants and to individuals who encounter them in their working environments. The project achieves this objective through the gathering of information on the situation of undocumented migrants. This will allow them to shed some much needed light on their basic human rights and needs.

Qualitative research methods were applied as the research data was collected through nine interviews. The individuals who took part in the interviews represented the Education Department, the student welfare services of schools and other individuals involved in working with undocumented migrants. Some of the main themes that were highlighted in the collected data were; the conditions that needed to be met by the children prior to beginning school, whether immigrants were informed of their educational rights, the variety of challenges faced in the school environment, the differences between the practices of the researched counties, the number of unregistered migrant children and the need for information and suggestions for improvements.

Ultimately, from the study it can be concluded that the main obstacle faced by these children in the initial initiation to the school environment is the need for a registered permanent address in the same county. Further vital information abstracted from the data was the tangible difference between the regulations of the counties, the fact that after being able to start going to school the challenges faced by the unregistered children did not differ from other migrant students and the worrying reality that schools simply did not have any undocumented migrant students. Also the number of unregistered migrant children in the schools of all the three counties was only approximately 100 students.