Pintakäsittelemättömän puupinnan puhdistettavuus. Puusta hyvinvointi-innovaatioita
Kilpiäinen, Matti; Möller, Kai; Andersson, Tarja; Jokinen, Pirjo (2023)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–344–512–3
https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–344–512–3
Tiivistelmä
Pintakäsittelemättömän puupinnan puhdistettavuus -tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko eri puulajien ja puulaatujen valinnoilla vaikuttaa puupinnan puhdistettavuuteen. Tutkimuksen taustalla on puupinnan antibakteerisuus- ja kosteuspuskurointiominaisuuksiin sekä puupinnan kosketettavuuteen liittyvät ominaisuudet, joiden hyödyntäminen edellyttää puun käyttöä ilman pintakäsittelyä.
Erilaisia puupintoja tutkittiin säännöllisessä likaamis- sekä puhdistusjaksossa kahdessa eri vaiheessa. Likaamis- ja puhdistusjaksojen aikana puupintojen likaantumista arvioitiin pintahygieniamittauksilla sekä pintojen visualisten värimuutosten avulla. Visuaalisen tarkastelun ja hygieniamittausten tuloksena voidaan todeta, että visuaalisesti likaisen näköinen puupinta voi pintahygieniamittaustulosten perusteella alittaa korkeaa hygieniatasoa vaativien pintojen hygienia-arvot.
Tutkimuksessa vertailtiin eri puulajien ja puulaatujen vaikutusta pintakäsittelemättömän puupinnan puhdistettavuuteen. Pintahygieniatesteillä mitattuna tutkimuksessa käytettyjen puulajien (mänty, kuusi, koivu, haapa) välillä ei havaittu merkittäviä eroja niiden puhdistettavuuden kannalta. Visuaalisesti tarkasteltuna vaaleammissa puulajeissa lika on selkeämmin havaittavissa kuin tummemmissa puulajeissa.
Pintakäsittelemättömän puupinnan käyttämiselle on syntynyt tarve, koska puun käyttö rakennus- ja sisustusmateriaalina on yleistynyt. Puupinnoilta halutaan puun aitouteen liittyviä ominaisuuksia, joita pintakäsittelyn koetaanvähentävän esimerkiksi puupintojen visuaalisuuteen sekä kosketettavuuteen liittyen.
Erilaisia puupintoja tutkittiin säännöllisessä likaamis- sekä puhdistusjaksossa kahdessa eri vaiheessa. Likaamis- ja puhdistusjaksojen aikana puupintojen likaantumista arvioitiin pintahygieniamittauksilla sekä pintojen visualisten värimuutosten avulla. Visuaalisen tarkastelun ja hygieniamittausten tuloksena voidaan todeta, että visuaalisesti likaisen näköinen puupinta voi pintahygieniamittaustulosten perusteella alittaa korkeaa hygieniatasoa vaativien pintojen hygienia-arvot.
Tutkimuksessa vertailtiin eri puulajien ja puulaatujen vaikutusta pintakäsittelemättömän puupinnan puhdistettavuuteen. Pintahygieniatesteillä mitattuna tutkimuksessa käytettyjen puulajien (mänty, kuusi, koivu, haapa) välillä ei havaittu merkittäviä eroja niiden puhdistettavuuden kannalta. Visuaalisesti tarkasteltuna vaaleammissa puulajeissa lika on selkeämmin havaittavissa kuin tummemmissa puulajeissa.
Pintakäsittelemättömän puupinnan käyttämiselle on syntynyt tarve, koska puun käyttö rakennus- ja sisustusmateriaalina on yleistynyt. Puupinnoilta halutaan puun aitouteen liittyviä ominaisuuksia, joita pintakäsittelyn koetaanvähentävän esimerkiksi puupintojen visuaalisuuteen sekä kosketettavuuteen liittyen.