Mäntsälän imago yrittäjänäkökulmasta
Lindgren, Janina (2014)
Lindgren, Janina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061012337
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Mäntsälän kunnan imagoa. Koska kunnalla ei ollut tutkimusaineistoa imagoonsa liittyen, tehtiin sille imagotutkimus. Tutkimukseen valittiin yrittäjänäkökulma. Mäntsälän Yrityskehitys Oy toimi työssä toimeksiantajana. Pääongelmaksi muodostui projektin alussa: onko Mäntsälän imago hyvä Mäntsälässä liiketoimintaa harjoittavien yritysten näkökulmasta? Tutkimuksella selvitettiin imagon tilaa tällä hetkellä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
Työn teoriaosuus pohjautui imagoon liittyvään kirjallisuuteen. Sen lisäksi teoriassa kerrottiin maineesta ja brändistä, koska oli tärkeää eritellä nämä termit toisistaan. Teorian avulla esitettiin, miten imagokäsitys muodostuu ja millä tavalla imagoa voidaan kehittää. Teoriaosuus rakennettiin siten, että siitä olisi hyötyä kunnalle myöhemminkin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska haluttiin selvittää asioiden merkityksiä. Tutkittava aineisto kerättiin Survey Pal –ohjelman sähköisellä kyselylomakkeella survey-tutkimuksen tavoin. Kysely koostui viidestä strukturoidusta ja puolistrukturoidusta kysymyksestä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Kysely kohdistettiin 5-99 henkilöä työllistäviin yrityksiin.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet oli sitä mieltä, että Mäntsälän imago voisi olla parempi ja sen eteen pitäisi tehdä edemmän töitä. Noin kolmasosa vastanneista ajatteli, että imago on nyt hyvä, mutta aina on parantamisen varaa. Vastaukset eivät osoittautuneet pelkästään positiivisiksi tai negatiivisiksi. Tutkimuksella saatiin selville, että yrittäjät suhtautuvat kriittisesti imagoon, mutta ymmärsivät myös itse olevan osallisia Mäntsälän imagon muodostumisessa. Kehitysehdotuksissa todettiin, että kunnan loistavaa sijaintia on edelleen syytä tuoda ilmi kaikessa viestinnässä. Lisäksi tulos antoi syyn pohtia Mäntsälän ja yrittäjien välisen yhteistyön lisäämistä sekä kaikenkokoisten yritysten esiintuomista.
Työn teoriaosuus pohjautui imagoon liittyvään kirjallisuuteen. Sen lisäksi teoriassa kerrottiin maineesta ja brändistä, koska oli tärkeää eritellä nämä termit toisistaan. Teorian avulla esitettiin, miten imagokäsitys muodostuu ja millä tavalla imagoa voidaan kehittää. Teoriaosuus rakennettiin siten, että siitä olisi hyötyä kunnalle myöhemminkin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska haluttiin selvittää asioiden merkityksiä. Tutkittava aineisto kerättiin Survey Pal –ohjelman sähköisellä kyselylomakkeella survey-tutkimuksen tavoin. Kysely koostui viidestä strukturoidusta ja puolistrukturoidusta kysymyksestä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä. Kysely kohdistettiin 5-99 henkilöä työllistäviin yrityksiin.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet oli sitä mieltä, että Mäntsälän imago voisi olla parempi ja sen eteen pitäisi tehdä edemmän töitä. Noin kolmasosa vastanneista ajatteli, että imago on nyt hyvä, mutta aina on parantamisen varaa. Vastaukset eivät osoittautuneet pelkästään positiivisiksi tai negatiivisiksi. Tutkimuksella saatiin selville, että yrittäjät suhtautuvat kriittisesti imagoon, mutta ymmärsivät myös itse olevan osallisia Mäntsälän imagon muodostumisessa. Kehitysehdotuksissa todettiin, että kunnan loistavaa sijaintia on edelleen syytä tuoda ilmi kaikessa viestinnässä. Lisäksi tulos antoi syyn pohtia Mäntsälän ja yrittäjien välisen yhteistyön lisäämistä sekä kaikenkokoisten yritysten esiintuomista.