Työnantajakuvan rakentuminen sosiaalisessa mediassa

Abstract

Tämän kehittämistyön aiheena oli työnantajakuvan rakentuminen sosiaalisessa mediassa. Työ laadittiin toimeksiantona talouden ja hallinnon konsultoinnin alalla toimivalle Monetra Oulu Oy:lle. Tarkoituksena oli laatia kehittämissuunnitelma, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää toimintaansa ja sisällöntuotantoaan sosiaalisen median kanavissa työnantajakuvan näkökulmasta. Työ rajattiin yhdessä toimeksiantajan kanssa koskemaan Facebookia, LinkedIniä, Instagramia sekä TikTokia. Teoreettisessa tietoperustassa käsitellään työnantajakuvaa käsitteenä, sen rakentumista ja merkitystä organisaatiolle sekä digitaalista markkinointia, valittuja sosiaalisen median kanavia kanavakohtaisesti sekä sosiaalisen median merkitystä rekrytoinnin näkökulmasta.

Kehittämistyö toteutettiin kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta sekä sosiaalisen median havainnointia. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, joka myös vastasi sen teknisestä toteutuksesta ja jakelusta henkilöstölle. Kyselytutkimuksella pyrittiin löytämään vastauksia siihen, mitkä ovat Monetran sisäisen työnantajakuvan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä mistä kanavista nykyiset työntekijät ovat löytäneet tietoa työnantajastaan. Kyselyssä pyydettiin myös työntekijöiden näkemyksiä ja ehdotuksia sosiaalisen median kanavien kehittämistä varten. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin sisällönanalyysia. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 työntekijää. Kyselytutkimuksen osalta tutkimuskysymyksiin löydettiin ratkaisut. Monetran sisäisen työnantajakuvan vahvuuksiksi nousivat hyvä työilmapiiri, vakaus, kiinnostavat työtehtävät sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen helppous esimerkiksi etätyön ja liukuvan työajan ansiosta. Kehittämiskohteina esiin nousivat puutteellinen perehdytysprosessi, työsuhde-edut, kokonaispalkkaus sekä työnkuvan epäselvyydet. Tutkimus myös osoitti, että nykyiset työntekijät eivät ole saaneet työnantajastaan tietoa sosiaalisen median kautta.

Havainnointi suoritettiin neljän kilpailevan organisaation sosiaalisen median kanavia tarkkaillen ja vertaillen. Havainnointia varten laadittiin kanavakohtaiset havaintotaulukot ja aineistolle suoritettiin vertaileva analyysi. Vertailun tulosten avulla toimeksiantajan on mahdollista ottaa mallia kilpailijoilta. Näitä olivat esimerkiksi hashtagien systemaattisempi käyttäminen, työntekijöiden arjen kuvaaminen sekä Linktreen käyttäminen.

Tutkimustulosten ja teoriatietoon perehtymisen pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, jota toimeksiantaja voi hyödyntää sosiaalisen median sisältöjen ideoinnissa ja kehittämisessä. Suunnitelmassa on konkreettisia ehdotuksia sisältöjen kehittämiseksi aina emojien käyttämisestä tekstisisällön rakenteeseen ja kuvien aiheisiin saakka sekä kuukausikohtaiset sisältöideat. Kehittämissuunnitelman ehdotuksia hyödyntämällä toimeksiantaja voi erottautua paremmin kilpailijoista sekä rakentaa itsestään myönteistä työnantajakuvaa sosiaalisen median kanavissa. Monetran sisäisestä työnantajakuvasta voisi jatkotutkimuksena tehdä vielä laajemman ja syvemmän selvityksen ja kohdistaa kehittämistyön sisäisen työnantajakuvan kehittämiseen. Sosiaalisen median osalta olisi mahdollista tehdä jatkotutkimus, jossa selvitettäisiin tämän kehittämistyön toimivuutta seuraamalla ja mittaamalla tuloksia esimerkiksi analytiikkatyökalujen avulla.