Opiskelijaohjauksen hyvät käytänteet, kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kainuun keskussairaalan perheosasto. Toimeksiantajan pyyntönä oli tehdä opinnäytetyö opiskelijaohjauksen hyvistä käytänteistä. Opinnäytetyön menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon on koottu yhteen tietoa hyvistä käytänteistä opiskelijaohjauksessa. Opinnäytetyö on rajattu ohjaajan näkökulmaan. Tietoperustan keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus, ohjaaminen, ohjat-tu harjoittelu, opiskelijaohjaus terveysalalla ja Kainuun hyvinvointialueen laatusuositukset. Opinnäytetyön menetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Valittujen aineistojen pohjalta muodostuu viisi pääteemaa, jotka ovat perehdytys, ohjaajan asenne ja ohjaussuhde ohjattavaan, ohjaajakoulutus, ta-voitteiden asettaminen, palautteen antaminen ja arviointi sekä resurssit. Myös CLES-mittarin käyttö nousi aineistoissa esille. Pääteemoista keskeisimmiksi ajatuksiksi nousivat perehdytyksen tärkeys niin ohjaajalle kuin opiskelijalle, ohjaajakoulutuksen merkitys ohjausosaamisessa sekä riittävä henkilöstöresursointi ja annettu aika ohjaamiseen. Opinnäytetyön tuotoksena saatiin koottua yhteen paikkaan, mistä koostuu hyvä opiskelijaohjaus ja mitä käytänteitä siihen liittyy. Opiskelijoiden ohjaaminen kuuluu jokaisen hoitajan työnkuvaan. Merkittävää on se, kuinka laadukkaasti ohjaamista toteutetaan työyksikössä. Hyvin toteutetulla ohjaamisella voidaan edesauttaa opiskelijoiden pysyvyyttä ja kiinnostusta alalla. Työn tuotos tuo toimeksiantajalle konkreettista tietoa ohjaamisen hyvistä käytänteistä ja siitä, mitä se sisältää. Jokainen opiskelija sekä opiskelijan ohjaaja on yksilö, minkä vuoksi tietoa ja taitoa ohjaamisesta tulee osata soveltaa. Opiskelijoiden ohjaamista voidaan aina kehittää ja siksi siihen tulee tarjota säännöllistä perehdytystä sekä koulutusta aiheeseen.