Taloushallinnon koulutuksen työelämäyhteistyön kehittäminen ammatillisessa koulutusorganisaatiossa
Tanhua, Maarit (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110218
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä laadittiin toimintasuunnitelma taloushallintoalan koulutuksen työelämäyhteis-työn kehittämiseksi koulutuskuntayhtymä OSAO:ssa. Työelämäyhteistyön tärkeys on korostunut ammatillisessa koulutuksessa ammatillisen koulutuksen reformin toteutumisen myötä vuodesta 2018 lähtien.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus sopii käytännönläheiseen työelämän kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena on kehittää toimintoja ja käytänteitä omassa työssään. Toimintatutkimuksen ensimmäinen sykli muodostui teoriaviitekehyksen pohjalta ja siinä selvitettiin työelämäyhteistyötä aikaisempien tutkimusten valossa. Toisessa syklissä kartoitettiin työelämän edustajia haastattelemalla työelämäyhteistyön nykytilaa ja työpaikoilta nousevia osaamis- ja yhteistyötarpeita. Haastattelujen pohjalta opinnäytetyön tekijä laati kolmannessa syklissä toiminta-suunnitelman taloushallinnon työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Sen pohjalta valittiin toimeksiantajan kanssa ensimmäiset kehityskohteet, joita lähdetään organisaatiossa toteuttamaan. Opinnäytetyön tekijä piti koko opinnäytetyöprosessin ajan tutkimuspäiväkirjaa. Päiväkirjan havainnot ja reflektointi olivat keskeisessä roolissa opinnäytetyöprosessin pohdintaosuudessa.
Työelämäyhteistyön kehittämiseksi laaditussa toimintasuunnitelmassa ensimmäisessä vaiheessa toteutettaviksi toimenpiteiksi valittiin haastattelujen pohjalta nousseista työelämän osaamistarpeista digitalisaation ja asiakaspalveluosaamisen merkityksen korostaminen osana taloushallinnon opetus-suunnitelmaa. Yhteistyön tiivistämiselle on työelämässä tarpeita. Näistä tarpeista tässä vaiheessa toteutettavaksi aikataulutettiin harjoitteluinfotilaisuus, jonka toteutuksessa on opiskelijaryhmä opettajansa kanssa mukana. Myös räätälöityjen ja lyhytkoulutusten tarjontaa pyritään lisäämään. Toimintatutkimukselle tyypillinen syklisyys jatkuu työelämän käytänteissä, kun toimintoja kehitetään edelleen ja muutetaan palautteiden perusteella sekä suunnitellaan uusia toimintamalleja.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli toimintatutkimus. Toimintatutkimus sopii käytännönläheiseen työelämän kehittämistyöhön, jossa tarkoituksena on kehittää toimintoja ja käytänteitä omassa työssään. Toimintatutkimuksen ensimmäinen sykli muodostui teoriaviitekehyksen pohjalta ja siinä selvitettiin työelämäyhteistyötä aikaisempien tutkimusten valossa. Toisessa syklissä kartoitettiin työelämän edustajia haastattelemalla työelämäyhteistyön nykytilaa ja työpaikoilta nousevia osaamis- ja yhteistyötarpeita. Haastattelujen pohjalta opinnäytetyön tekijä laati kolmannessa syklissä toiminta-suunnitelman taloushallinnon työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Sen pohjalta valittiin toimeksiantajan kanssa ensimmäiset kehityskohteet, joita lähdetään organisaatiossa toteuttamaan. Opinnäytetyön tekijä piti koko opinnäytetyöprosessin ajan tutkimuspäiväkirjaa. Päiväkirjan havainnot ja reflektointi olivat keskeisessä roolissa opinnäytetyöprosessin pohdintaosuudessa.
Työelämäyhteistyön kehittämiseksi laaditussa toimintasuunnitelmassa ensimmäisessä vaiheessa toteutettaviksi toimenpiteiksi valittiin haastattelujen pohjalta nousseista työelämän osaamistarpeista digitalisaation ja asiakaspalveluosaamisen merkityksen korostaminen osana taloushallinnon opetus-suunnitelmaa. Yhteistyön tiivistämiselle on työelämässä tarpeita. Näistä tarpeista tässä vaiheessa toteutettavaksi aikataulutettiin harjoitteluinfotilaisuus, jonka toteutuksessa on opiskelijaryhmä opettajansa kanssa mukana. Myös räätälöityjen ja lyhytkoulutusten tarjontaa pyritään lisäämään. Toimintatutkimukselle tyypillinen syklisyys jatkuu työelämän käytänteissä, kun toimintoja kehitetään edelleen ja muutetaan palautteiden perusteella sekä suunnitellaan uusia toimintamalleja.