HR-ammattilainen, aloitatko uuden työpäivän virkeänä? Psykologinen palautuminen asiantuntijatyössä
Koskivaara, Noora; Davidsson, Minna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110279
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää anonyymille kohdeorganisaatiolle toteutetun tutkimuksen avulla HR-ammattilaisten psykologisen työstä palautumisen tilaa ja käytössä olevia keinoja palautumisen edistämiseksi. Psykologisella palautumisella tarkoitetaan mielen palautumista työn aikaansaamasta kuormituksesta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi työhyvinvointia, työkykyä, sekä työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Lisäksi tarkastellaan psykologisen palautumisen käsitettä, sekä siihen liittyvää DRAMMA-mallia. Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille niin yksilön, kuin työyhteisön ja esihenkilön rooli työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimuksessamme hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi niin numeerisesti mitattavia kysymyksiä kuin avoimia, laadullisesti mitattavia kysymyksiä. Avointen kysymysten avulla kerättiin vastaajien subjektiivisia kokemuksia psykologiseen työstä palautumiseen liittyen.
Tutkimuksesta ilmeni, että HR-ammattilaisten psykologinen palautuminen oli yleisesti melko hyvällä tasolla ja vastaajat kokivat palautuvansa erityisesti vapaa-ajalla, mutta tukea kaivattiin työyhteisöltä työpäivän aikaiseen palautumiseen. Keskeistä tutkimustuloksissa on, että HR-ammattilaisten työpäivän aikaisessa psykologisessa palautumisessa on kehitettävää. Tulokset osoittivat, että suurimpina haasteina psykologiselle palautumiselle olivat työmäärä suhteessa käytössä olevaan työaikaan, pirstaloitunut työ sekä resursointi. Työn voimavaratekijöinä tuloksissa korostuivat työkaverit ja HR-ammattilaisten välinen yhteistyö, työn merkityksellisyys, sekä esihenkilötyö. Työpäivän aikana ja vapaa-ajalla tapahtuvien palautumiskokemusten merkitys ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden palautumiselle ja kokonaisvaltaiselle työhyvinvoinnille.
Kehittämistyön lopputuloksena syntyi esihenkilöille ja tiimeille suunnattu HR-ammattilaisten pulssikysely ja palautumispaketti. HR-Pulssikyselyllä esihenkilöt voivat seurata HR-ammattilaisten psykologisen palautumisen tilaa työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden avulla.
Jatkotutkimusehdotuksiksi nousivat muun muassa esihenkilöiden oman palautumisen yhteys työntekijöiden palautumiseen, sekä DRAMMA-mallin palautumiskokemusten yhteys yksilön työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi työhyvinvointia, työkykyä, sekä työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Lisäksi tarkastellaan psykologisen palautumisen käsitettä, sekä siihen liittyvää DRAMMA-mallia. Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan esille niin yksilön, kuin työyhteisön ja esihenkilön rooli työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimuksessamme hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi niin numeerisesti mitattavia kysymyksiä kuin avoimia, laadullisesti mitattavia kysymyksiä. Avointen kysymysten avulla kerättiin vastaajien subjektiivisia kokemuksia psykologiseen työstä palautumiseen liittyen.
Tutkimuksesta ilmeni, että HR-ammattilaisten psykologinen palautuminen oli yleisesti melko hyvällä tasolla ja vastaajat kokivat palautuvansa erityisesti vapaa-ajalla, mutta tukea kaivattiin työyhteisöltä työpäivän aikaiseen palautumiseen. Keskeistä tutkimustuloksissa on, että HR-ammattilaisten työpäivän aikaisessa psykologisessa palautumisessa on kehitettävää. Tulokset osoittivat, että suurimpina haasteina psykologiselle palautumiselle olivat työmäärä suhteessa käytössä olevaan työaikaan, pirstaloitunut työ sekä resursointi. Työn voimavaratekijöinä tuloksissa korostuivat työkaverit ja HR-ammattilaisten välinen yhteistyö, työn merkityksellisyys, sekä esihenkilötyö. Työpäivän aikana ja vapaa-ajalla tapahtuvien palautumiskokemusten merkitys ovat keskeisessä roolissa työntekijöiden palautumiselle ja kokonaisvaltaiselle työhyvinvoinnille.
Kehittämistyön lopputuloksena syntyi esihenkilöille ja tiimeille suunnattu HR-ammattilaisten pulssikysely ja palautumispaketti. HR-Pulssikyselyllä esihenkilöt voivat seurata HR-ammattilaisten psykologisen palautumisen tilaa työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden avulla.
Jatkotutkimusehdotuksiksi nousivat muun muassa esihenkilöiden oman palautumisen yhteys työntekijöiden palautumiseen, sekä DRAMMA-mallin palautumiskokemusten yhteys yksilön työhyvinvointiin.