Työelämäohjaajien kokemuksia opiskelijaohjauksesta
Törmikoski, Aleksi; Rättyä, Sara (2023)
Törmikoski, Aleksi
Rättyä, Sara
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051210345
Tiivistelmä
Työelämäohjaaja on suuressa osassa opiskelijan kehittymisessä ammattilaiseksi. Opiskelija tuo lisäkädet
harjoittelupaikkaan, mutta toisaalta varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana opiskelijan ohjaaminen vie
myös huomattavasti aikaa hoitotyöltä. Ohjaajan ja opiskelijan välinen hyvä vuorovaikutus voi auttaa harjoittelun sujumiseen jokaisen osapuolen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajien ja kätilöiden kokemuksia opiskelijaohjauksesta
Kainuun uuden keskussairaalan perheosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää perheosaston opiskelijaohjausta työelämäohjaajan näkökulmasta. Opinnäytetyön toteutimme laadullisella tutkimusmenetel mällä. Aineisto kerättiin teemoitetulla ryhmähaastattelulla, joka äänitettiin. Haastatteluihin osallistuivat
Kainuun keskussairaalan perheosaston terveydenhoitajat ja kätilöt. Haastatteluja järjestimme 3 kappaletta
tammikuussa 2023, ja niihin osallistui yhteensä 9 hoitoalan ammattilaista. Aineisto käsiteltiin induktiivisella
sisällön analyysillä.
Haastatteluaineisto oli rikas. Tulosten mukaan työelämäohjaajia motivoi ja tukee ohjaamaan opiskelijan
aktiivisuus, motivaatio ja opiskelijan kanssa onnistunut vuorovaikutus. Ohjaajat kokivat haasteina mm. yhteisten työvuorojen puutteen opiskelijan kanssa ja työnkierron perheosaston ja synnytyssalin välillä. Opiskelijaohjaukseen toivottiin erilaisia työkaluja ohjauksen helpottamiseksi, esimerkkinä opiskelijoiden perehdytyskansio. Myös opiskelijaohjauskoulutus ohjaajille tuli esille aineistosta.
Tutkimuksen tulokset antoivat vastaukset tutkimustehtäviin. Johtopäätöksiksi esitämme mm, että työympäristö järjestäisi koulutusta työelämäohjaajille opiskelijaohjauksesta ja osaston opiskelijoille kehitettäisiin
perehdytyskansio, joka helpottaisi uuteen ympäristöön asettautumista harjoittelun alussa.
Yksi suurimpia pohdintaa tuottavaa asiaa oli opinnäytetyöntekijöiden omat kokemukset opiskelijoiden ohjauksesta edellisestä ammatista. Aihe aiheutti opinnäytetyön tekijöissä paljon pohdintaa ja ajatuksia omien
kokemusten kautta, mutta ne onnistuttiin pitämään sivussa tutkimusta tehdessä. Jatkotutkimusaiheita
voisi olla esimerkiksi opiskelijaohjaus-koulutuksen pitäminen tai perehdytyskansion suunnittelu osastolle.
harjoittelupaikkaan, mutta toisaalta varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana opiskelijan ohjaaminen vie
myös huomattavasti aikaa hoitotyöltä. Ohjaajan ja opiskelijan välinen hyvä vuorovaikutus voi auttaa harjoittelun sujumiseen jokaisen osapuolen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajien ja kätilöiden kokemuksia opiskelijaohjauksesta
Kainuun uuden keskussairaalan perheosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää perheosaston opiskelijaohjausta työelämäohjaajan näkökulmasta. Opinnäytetyön toteutimme laadullisella tutkimusmenetel mällä. Aineisto kerättiin teemoitetulla ryhmähaastattelulla, joka äänitettiin. Haastatteluihin osallistuivat
Kainuun keskussairaalan perheosaston terveydenhoitajat ja kätilöt. Haastatteluja järjestimme 3 kappaletta
tammikuussa 2023, ja niihin osallistui yhteensä 9 hoitoalan ammattilaista. Aineisto käsiteltiin induktiivisella
sisällön analyysillä.
Haastatteluaineisto oli rikas. Tulosten mukaan työelämäohjaajia motivoi ja tukee ohjaamaan opiskelijan
aktiivisuus, motivaatio ja opiskelijan kanssa onnistunut vuorovaikutus. Ohjaajat kokivat haasteina mm. yhteisten työvuorojen puutteen opiskelijan kanssa ja työnkierron perheosaston ja synnytyssalin välillä. Opiskelijaohjaukseen toivottiin erilaisia työkaluja ohjauksen helpottamiseksi, esimerkkinä opiskelijoiden perehdytyskansio. Myös opiskelijaohjauskoulutus ohjaajille tuli esille aineistosta.
Tutkimuksen tulokset antoivat vastaukset tutkimustehtäviin. Johtopäätöksiksi esitämme mm, että työympäristö järjestäisi koulutusta työelämäohjaajille opiskelijaohjauksesta ja osaston opiskelijoille kehitettäisiin
perehdytyskansio, joka helpottaisi uuteen ympäristöön asettautumista harjoittelun alussa.
Yksi suurimpia pohdintaa tuottavaa asiaa oli opinnäytetyöntekijöiden omat kokemukset opiskelijoiden ohjauksesta edellisestä ammatista. Aihe aiheutti opinnäytetyön tekijöissä paljon pohdintaa ja ajatuksia omien
kokemusten kautta, mutta ne onnistuttiin pitämään sivussa tutkimusta tehdessä. Jatkotutkimusaiheita
voisi olla esimerkiksi opiskelijaohjaus-koulutuksen pitäminen tai perehdytyskansion suunnittelu osastolle.