Tutkijan sähköiset palvelut - Tutkijan työpöydän käyttäjäkysely ja kehittämishanke
Lehto, Carita (2023)
Lehto, Carita
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110154
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tutkijan työpöytä -järjestelmää käyttävät tutkijat ja tutkimusten toimeksiantajat kokevat järjestelmän käytettävyyden kannalta, sekä miten järjestelmää käyttävät kokevat Tutkijan työpöydän kautta tapahtuvan lausunto- ja tutkimuslupaprosessin. Lisäksi tarkoituksena oli saada käyttäjiltä järjestelmää koskevia parannus- ja kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten Tutkijan työpöytä – järjestelmästä voitaisiin kehittää aikaisempaa selkeämpi ja käyttäjäystävällisempi.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HUS-yhtymän tutkimusjohto. Tutkimusjohdon yksikössä on tavoitteena kehittää tutkijoille tarjottavia tutkimuspalveluja. Tutkimuspalvelujen kehittämisen avulla on tarkoitus tukea tutkimuksen toteuttamista siten, että tutkimustyötä tekevillä vapautuu enemmän aikaa keskittyä varsinaisen tutkimuksen tekemiseen.
Tietoperustan perusteella käyttäjäkokemusten huomioiminen laadukkaita sähköisiä palveluita kehitettäessä on tärkeää. Sähköisten järjestelmien kehittämisessä keskeisiä periaatteita on palveluja käyttävien henkilöiden tarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. Järjestelmien käyttäjälähtöisyyden osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjien antama palaute ja osallistuminen kehitystyöhön mahdollistetaan.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineisto kerättiin Webropol-järjestelmässä kyselylomakkeen avulla. Kyselyn avulla saatiin kehittämistyön pohjaksi kvantitatiivista tutkimusaineistoa sekä avointen kysymysten osalta kvalitatiivista aineistoa. Aineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä hyödyntämällä, sekä avointen kysymysten osalta teemoittelun avulla.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena vastaajat olivat tyytyväisiä järjestelmän yleisnäkymään ja rekisteröitymiseen. Vastausten perusteella järjestelmään sisältyviä ohjeita tulee lisätä ja tarkentaa, sekä järjestelmän käytettävyyttä ja selkeyttä tulee parantaa. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään tukena tutkimuspalvelujen kehittämisessä. Tulosten perusteella on tarkoitus parantaa Tutkijan työpöytä -järjestelmää ja huomioida käyttäjäkokemukset parannus- ja kehittämistyössä.
Tutkimuspalveluiden kehittämisessä tulee jo suunnitteluvaiheessa huomioida palveluiden käyttäjät. Suositeltavaa on, että organisaatiossa huomioidaan käyttäjäkokemukset erityisesti sähköisten palveluiden kehittämisessä. Parhaimman lopputuloksen saa, kun huomioidaan palveluja ja järjestelmiä käyttävien kokemukset koko kehitysprosessin ajan. Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen auttaa kehittämään järjestelmiä, jotka palvelevat sekä järjestelmän käyttäjiä, että niiden kehittäjiä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HUS-yhtymän tutkimusjohto. Tutkimusjohdon yksikössä on tavoitteena kehittää tutkijoille tarjottavia tutkimuspalveluja. Tutkimuspalvelujen kehittämisen avulla on tarkoitus tukea tutkimuksen toteuttamista siten, että tutkimustyötä tekevillä vapautuu enemmän aikaa keskittyä varsinaisen tutkimuksen tekemiseen.
Tietoperustan perusteella käyttäjäkokemusten huomioiminen laadukkaita sähköisiä palveluita kehitettäessä on tärkeää. Sähköisten järjestelmien kehittämisessä keskeisiä periaatteita on palveluja käyttävien henkilöiden tarpeiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. Järjestelmien käyttäjälähtöisyyden osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, että käyttäjien antama palaute ja osallistuminen kehitystyöhön mahdollistetaan.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Aineisto kerättiin Webropol-järjestelmässä kyselylomakkeen avulla. Kyselyn avulla saatiin kehittämistyön pohjaksi kvantitatiivista tutkimusaineistoa sekä avointen kysymysten osalta kvalitatiivista aineistoa. Aineisto on analysoitu tilastollisia menetelmiä hyödyntämällä, sekä avointen kysymysten osalta teemoittelun avulla.
Keskeisimpänä tutkimustuloksena vastaajat olivat tyytyväisiä järjestelmän yleisnäkymään ja rekisteröitymiseen. Vastausten perusteella järjestelmään sisältyviä ohjeita tulee lisätä ja tarkentaa, sekä järjestelmän käytettävyyttä ja selkeyttä tulee parantaa. Saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään tukena tutkimuspalvelujen kehittämisessä. Tulosten perusteella on tarkoitus parantaa Tutkijan työpöytä -järjestelmää ja huomioida käyttäjäkokemukset parannus- ja kehittämistyössä.
Tutkimuspalveluiden kehittämisessä tulee jo suunnitteluvaiheessa huomioida palveluiden käyttäjät. Suositeltavaa on, että organisaatiossa huomioidaan käyttäjäkokemukset erityisesti sähköisten palveluiden kehittämisessä. Parhaimman lopputuloksen saa, kun huomioidaan palveluja ja järjestelmiä käyttävien kokemukset koko kehitysprosessin ajan. Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen auttaa kehittämään järjestelmiä, jotka palvelevat sekä järjestelmän käyttäjiä, että niiden kehittäjiä.