Yhteisöllisen hyvinvointityön ammatillistuminen: kartoitus pohjaksi uuden ammattikunnan kehittämiskeskustelulle
Kantola, Ulla (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110078
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee peruskoulujen yhteisöllisen oppilashuollon kentälle syntyvää uutta ammattikuntaa. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa peruskouluissa tehtävän yhteisöllisen hyvinvointityön ammatillistumista ja tavoite on tarjota näkökulmia valtakunnallisille toimijoille tarpeesta ohjata uuden ammattikunnan kehittymistä, jäsentymistä ja vakiinnuttamista. Kartoitus on tehty yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Opinnäytetyön tietopohja avaa yhteisöllisen hyvinvointityön rajapintoja oppilashuollon näkökulmasta sekä ammatillistumisen käsitettä hyvinvointityön viitekehyksessä.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa oli mahdollisuus myös laadullisiin piirteisiin. Kyselyn avulla selvitettiin peruskouluissa toimivien yhteisöllisen hyvinvointityön ammattilaisten nimikkeitä, koulutusta, kokemusta, hallinnollista sijoittumista, työtehtäviä, työn painopistettä, roolia ja työn edellytyksiä. Opinnäytetyö tunnisti koulumaailmasta karkeasti samantyyppistä työtä tekevää henkilöstöä, vaikka työtä tehdäänkin 14-15:lla eri nimikkeellä. Ammattikunnan koon määrittäminen tyhjentävästi vaatisi rajanvetoa ammattikunnan määrittelyssä esimerkiksi koulutustaustan tai työn painopisteen perusteella. Kartoitus osoitti tarpeen liittää kouluissa toimivat yhteisöllisen hyvinvoinnin ammattilaiset - millä nimellä heitä sitten tullaankaan kutsumaan ammatillistumisen edetessä – heidän työtään ohjaavaan lainsäädäntöön sekä kouluhyvinvointia ja oppilashuollon toteutumista ja laatua mittaaviin selvityksiin. Opinnäytetyöllä voi olla annettavaa myös ammatinharjoittajille, kuntien perusopetuksesta ja sosiaalitoimesta vastaaville viranhaltijoille, ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan suunnittelu- ja opetushenkilöstölle sekä kouluhyvinvoinnista kiinnostuneille opiskelijoille.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa oli mahdollisuus myös laadullisiin piirteisiin. Kyselyn avulla selvitettiin peruskouluissa toimivien yhteisöllisen hyvinvointityön ammattilaisten nimikkeitä, koulutusta, kokemusta, hallinnollista sijoittumista, työtehtäviä, työn painopistettä, roolia ja työn edellytyksiä. Opinnäytetyö tunnisti koulumaailmasta karkeasti samantyyppistä työtä tekevää henkilöstöä, vaikka työtä tehdäänkin 14-15:lla eri nimikkeellä. Ammattikunnan koon määrittäminen tyhjentävästi vaatisi rajanvetoa ammattikunnan määrittelyssä esimerkiksi koulutustaustan tai työn painopisteen perusteella. Kartoitus osoitti tarpeen liittää kouluissa toimivat yhteisöllisen hyvinvoinnin ammattilaiset - millä nimellä heitä sitten tullaankaan kutsumaan ammatillistumisen edetessä – heidän työtään ohjaavaan lainsäädäntöön sekä kouluhyvinvointia ja oppilashuollon toteutumista ja laatua mittaaviin selvityksiin. Opinnäytetyöllä voi olla annettavaa myös ammatinharjoittajille, kuntien perusopetuksesta ja sosiaalitoimesta vastaaville viranhaltijoille, ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan suunnittelu- ja opetushenkilöstölle sekä kouluhyvinvoinnista kiinnostuneille opiskelijoille.