Opiskelijoiden ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen kehittäminen
Lehtimäki, Kirsi-Marja (2023)
Lehtimäki, Kirsi-Marja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051310567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051310567
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Sataedun hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoiden ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen nykytilaa. Lisäksi selvitettiin, minkälaista asiasisältöä sähköisen ohjauksen ja perehdytyksen tukimateriaaliin toivottiin, sekä millaista on hyvä ohjaaminen ja perehdyttäminen.
Teoreettinen viitekehys rakentui lainsäädännön, ohjauksen, perehdytyksen, työnopastuksen ja mentoroinnin käsitteistä. Työn lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Kehittämistehtävän tavoitteeksi muodostui kehittämisideoiden tuottaminen kohdeorganisaation opintoalan opiskelijoiden ohjaukseen ja henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi selvitettiin, olisiko opintoalan sähköiselle ohjauksen ja perehdytyksen tukimateriaalille tarvetta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköisiä kyselyjä opiskelijoille ja opettajille. Kyselyt tuottivat sekä määrällistä, että laadullista aineistoa. Lisäksi käytettiin laadullista dokumenttianalyysia, jonka avulla tutkittiin Sataedun yleisiä opiskelijan ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen sähköisiä materiaaleja. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyn avulla.
Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden ohjausta tulee lisätä ammatillisten pakollisten opintojen opetuksen sisältöjen ja näyttöjen osalta. Ohjausta tulee vahvistaa oppisopimuskoulutuksen, näyttöjen arviointiprosessin ja sähköisten järjestelmien osalta. Hoks-keskusteluiden ohjauksessa oli onnistuttu melko ja erittäin hyvin. Opettajien kyselyn tuloksista ilmeni, että perehdytykseen varattu aika oli liian lyhyt, ja se jäi yleisperehdytyksen tasolle. Opettajat kokivat tarvetta tukihenkilölle ja opintoalan tukimateriaalille. Tukimateriaaliin toivottiin opintoalan yhteisiä ohjauksen toimintaohjeita ja ohjeita sähköisistä järjestelmistä. Jatkotutkimuksella voisi lähteä selvittämään Sataedun koko henkilöstön perehdytyksen nykytilaa ja peilata tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Tulevaisuuden kehityshankkeena opintoalalle tulisi rakentaa sähköistä tukimateriaalia.
Teoreettinen viitekehys rakentui lainsäädännön, ohjauksen, perehdytyksen, työnopastuksen ja mentoroinnin käsitteistä. Työn lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Kehittämistehtävän tavoitteeksi muodostui kehittämisideoiden tuottaminen kohdeorganisaation opintoalan opiskelijoiden ohjaukseen ja henkilöstön perehdytykseen. Lisäksi selvitettiin, olisiko opintoalan sähköiselle ohjauksen ja perehdytyksen tukimateriaalille tarvetta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköisiä kyselyjä opiskelijoille ja opettajille. Kyselyt tuottivat sekä määrällistä, että laadullista aineistoa. Lisäksi käytettiin laadullista dokumenttianalyysia, jonka avulla tutkittiin Sataedun yleisiä opiskelijan ohjauksen ja henkilöstön perehdytyksen sähköisiä materiaaleja. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyn avulla.
Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden ohjausta tulee lisätä ammatillisten pakollisten opintojen opetuksen sisältöjen ja näyttöjen osalta. Ohjausta tulee vahvistaa oppisopimuskoulutuksen, näyttöjen arviointiprosessin ja sähköisten järjestelmien osalta. Hoks-keskusteluiden ohjauksessa oli onnistuttu melko ja erittäin hyvin. Opettajien kyselyn tuloksista ilmeni, että perehdytykseen varattu aika oli liian lyhyt, ja se jäi yleisperehdytyksen tasolle. Opettajat kokivat tarvetta tukihenkilölle ja opintoalan tukimateriaalille. Tukimateriaaliin toivottiin opintoalan yhteisiä ohjauksen toimintaohjeita ja ohjeita sähköisistä järjestelmistä. Jatkotutkimuksella voisi lähteä selvittämään Sataedun koko henkilöstön perehdytyksen nykytilaa ja peilata tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin. Tulevaisuuden kehityshankkeena opintoalalle tulisi rakentaa sähköistä tukimateriaalia.