Omavalvonta Helsingin, Hämeenlinnan, Keravan ja Riihimäen vankiloissa
Vuori, Juha (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510666
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Turvallisuusjohtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö kohdistuu Rikosseuraamuslaitokseen. Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten omavalvonta toteutuu Helsingin, Hämeenlinnan, Keravan ja Riihimäen vankiloissa. Omavalvonta on menetelmä, jolla arvioidaan yksiköiden käytäntöjen lainmukaisuutta. Menetelmällä tarkoitetaan prosessia ja arvioinnissa käytettyjä työkaluja.
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu rikosseuraamusalaa säätelevästä säädöspohjasta, keskeisimpinä perustuslaki, hallintolaki, sekä vankeus- ja tutkintavankeuslaki. Viitekehykseen kuuluu myös laillisuusvalvonta, johon omavalvonta sisältyy osana Rikosseuraamuslaitoksen sisäistä laillisuusvalvontaa.
Viitekehykseen sisältyvät rikosseuraamusalaa valvovien viranomaisten, ulkoisen laillisuusvalvonnan, tarkastukset, lausunnot ja kannanotot. Keskeisimpiä rikosseuraamusalaa valvovia viranomaisia ovat eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea. Osan viitekehystä muodostavat turvallisuusjohtaminen sekä Rikosseuraamuslaitoksen riskienhallinta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, lähestymistapana on käytetty tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluin. Toisena tutkimusaineistona on käytetty valmiita dokumentteja, jotka olivat tutkimuksen vankiloissa kirjattuja omavalvonnan arviointidokumentteja. Haastattelun tyyppinä on käytetty teemahaastattelua. Otantamenetelmänä haastatteluissa on käytetty harkinnanvaraista otantaa. Haastatteluissa oli neljä haastateltavaa, joiden haastattelut toteutuivat joulukuussa 2022. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua haastatteluaineistossa, ja dokumenttianalyysiä yksiköiden omavalvonnan arviointidokumenttien analysoinnissa.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyöstä voidaan esittää, että omavalvonta toteutuu Helsingin, Hämeenlinnan, Keravan ja Riihimäen vankiloissa kohtuullisen hyvin, mutta ei niin kokonaisvaltaisesti eikä siinä laajuudessa kuin omavalvontamenetelmä ja sen prosessi on tarkoitettu toteutuvan. Myöskään näyttöä omavalvonnan perusteella tehtyjen toimenpiteiden toimivuudesta ei ole.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten omavalvonta toteutuu Helsingin, Hämeenlinnan, Keravan ja Riihimäen vankiloissa. Omavalvonta on menetelmä, jolla arvioidaan yksiköiden käytäntöjen lainmukaisuutta. Menetelmällä tarkoitetaan prosessia ja arvioinnissa käytettyjä työkaluja.
Opinnäytetyön viitekehys muodostuu rikosseuraamusalaa säätelevästä säädöspohjasta, keskeisimpinä perustuslaki, hallintolaki, sekä vankeus- ja tutkintavankeuslaki. Viitekehykseen kuuluu myös laillisuusvalvonta, johon omavalvonta sisältyy osana Rikosseuraamuslaitoksen sisäistä laillisuusvalvontaa.
Viitekehykseen sisältyvät rikosseuraamusalaa valvovien viranomaisten, ulkoisen laillisuusvalvonnan, tarkastukset, lausunnot ja kannanotot. Keskeisimpiä rikosseuraamusalaa valvovia viranomaisia ovat eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea. Osan viitekehystä muodostavat turvallisuusjohtaminen sekä Rikosseuraamuslaitoksen riskienhallinta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, lähestymistapana on käytetty tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto on kerätty haastatteluin. Toisena tutkimusaineistona on käytetty valmiita dokumentteja, jotka olivat tutkimuksen vankiloissa kirjattuja omavalvonnan arviointidokumentteja. Haastattelun tyyppinä on käytetty teemahaastattelua. Otantamenetelmänä haastatteluissa on käytetty harkinnanvaraista otantaa. Haastatteluissa oli neljä haastateltavaa, joiden haastattelut toteutuivat joulukuussa 2022. Analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua haastatteluaineistossa, ja dokumenttianalyysiä yksiköiden omavalvonnan arviointidokumenttien analysoinnissa.
Keskeisimpinä tuloksina opinnäytetyöstä voidaan esittää, että omavalvonta toteutuu Helsingin, Hämeenlinnan, Keravan ja Riihimäen vankiloissa kohtuullisen hyvin, mutta ei niin kokonaisvaltaisesti eikä siinä laajuudessa kuin omavalvontamenetelmä ja sen prosessi on tarkoitettu toteutuvan. Myöskään näyttöä omavalvonnan perusteella tehtyjen toimenpiteiden toimivuudesta ei ole.