Lastuamisarvojen määritys robotilla tehtävälle puun jyrsinnälle
Juntunen, Kalle (2008)
Juntunen, Kalle
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003042745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003042745
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää robotilla suoritettavalle puun jyrsinnälle oikeat lastuamisarvot ja
menetelmiä lastuamisarvojen määrittämiseksi. Metalleille on määritetty paljon lastuamisarvoja, mutta puun lastuamisarvoista
löytyi hyvin vähän tietoa.
Oikeista työstöarvoista on hyötyä Kajaanin ammattikorkeakoululle ja Kuhmossa toimivalle Woodpolikselle. Molemmilla
on ABB 140 IRB -robotti käytössä puun jyrsintään. Lastuamisarvojen testaamisessa käytettiin Kajaanin
ammattikorkeakoulun robottia ja siihen kiinnitetty Mannesmann Demag ES 170 ZG -jyrsinkaraa sekä Numo 5.0
NC -jyrsintäkonetta. Testeissä selvitettiin myös, kuinka robotilla ja NC -jyrsinkoneella tulokset eroavat toisistaan.
Testeissä muuttuvia arvoja olivat karan pyörimisnopeus, syöttönopeus, lastuamissyvyys, jyrsimen halkaisija ja
työstösuunta. Näillä arvoilla saatiin paljon tietoa puun lastuamisesta. Lisäksi mitattiin, onko äänenvoimakkuudella
yhteyttä jyrsinnän pinnanlaatuun. Puulajeina testeissä käytettiin koivua ja mäntyä.
Robotisoitu puun jyrsintä lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti, koska robottien ominaisuudet monipuolistuvat
ja ne esimerkiksi puun jyrsintään. Lisäksi tulevaisuudessa robottien hinnat laskevat, mikä lisää niiden käyttöä puuteollisuudessa.
Testien tuloksena saatiin paljon tietoa puun jyrsintäarvoista ja menetelmistä, joilla oikeiden lastuamisarvojen määritys
onnistuu. Tärkeimpänä tuloksena saatiin suosituslastuamisarvoja robotilla tehtävälle puun jyrsinnälle.
menetelmiä lastuamisarvojen määrittämiseksi. Metalleille on määritetty paljon lastuamisarvoja, mutta puun lastuamisarvoista
löytyi hyvin vähän tietoa.
Oikeista työstöarvoista on hyötyä Kajaanin ammattikorkeakoululle ja Kuhmossa toimivalle Woodpolikselle. Molemmilla
on ABB 140 IRB -robotti käytössä puun jyrsintään. Lastuamisarvojen testaamisessa käytettiin Kajaanin
ammattikorkeakoulun robottia ja siihen kiinnitetty Mannesmann Demag ES 170 ZG -jyrsinkaraa sekä Numo 5.0
NC -jyrsintäkonetta. Testeissä selvitettiin myös, kuinka robotilla ja NC -jyrsinkoneella tulokset eroavat toisistaan.
Testeissä muuttuvia arvoja olivat karan pyörimisnopeus, syöttönopeus, lastuamissyvyys, jyrsimen halkaisija ja
työstösuunta. Näillä arvoilla saatiin paljon tietoa puun lastuamisesta. Lisäksi mitattiin, onko äänenvoimakkuudella
yhteyttä jyrsinnän pinnanlaatuun. Puulajeina testeissä käytettiin koivua ja mäntyä.
Robotisoitu puun jyrsintä lisääntyy tulevaisuudessa huomattavasti, koska robottien ominaisuudet monipuolistuvat
ja ne esimerkiksi puun jyrsintään. Lisäksi tulevaisuudessa robottien hinnat laskevat, mikä lisää niiden käyttöä puuteollisuudessa.
Testien tuloksena saatiin paljon tietoa puun jyrsintäarvoista ja menetelmistä, joilla oikeiden lastuamisarvojen määritys
onnistuu. Tärkeimpänä tuloksena saatiin suosituslastuamisarvoja robotilla tehtävälle puun jyrsinnälle.