Fyysisen hyvinvoinnin merkitys palautumiseen hätäkeskustyöntekijän työssä : tutkimus toteutettu hätäkeskuslaitoksen Turun yksikössä
Suominen, Ninna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611056
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisena Turun yksikön hätäkeskustyöntekijät kokevat tämän hetkisen hyvinvointinsa ja saattaa työntekijöiden tietoon oma terveyskunnon tila, sekä tunnistaa terveysriskissä olevat työntekijät. Tulosten pohjalta heille osattiin tarjota yksilöllisiä työterveyshuollon palveluista. Lisäksi tulokset olivat apuna Hätäkeskuslaitoksen vuoden 2023 toimintasuunnitelman kehittämisessä osana työntekijöiden työkyvyn edistämistä.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus, joka sisältää hyvinvointikyselyn ja terveyskuntomittaukset. Molemmat toteutettiin kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Hyvinvointikyselyn aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä neljä avointa kysymystä. Terveyskuntomittauksien testiyhteenvedot puolestaan saatiin suoraan liikuntakulttuuria edistävältä palveluntarjoaja LiikU:lta. Tästä datasta valittiin halutut tiedot ja ne muutettiin kvantitatiiviseen muotoon ja analysoitiin. Tutkimuksen kohdejoukko oli Hätäkeskuslaitoksen Turun yksikön työtekijät. Vastaajia hyvinvointikyselyyn oli keväällä 35 ja syksyllä 44. Terveyskuntomittauksiin puolestaan osallistui keväällä 41 työntekijää ja syksyllä 20 työntekijää. Turun yksikön hätäkeskuslaitoksella työskenteli tutkimushetkellä yhteensä 75 työntekijää. Tulokset analysoitiin tilastollisesti sekä hyvinvointikyselyssä, että terveyskuntomittauksissa. Tulokset esitettiin vastaajien lukumäärinä ja/tai prosentteina hyvinvointikyselyssä, kun taas terveyskuntomittausten tulokset esitettiin vain prosentteina. Lisäksi tuloksia havainnollistettiin sanallisesti sekä palkki- tai ympyräkaavion. Avoimien kysymysten vastaukset ilmoitettiin suorilla lainauksilla.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta suunnan olevan oikea. Tulokset ovat parantuneet kevään mittaustuloksista etenkin lihaskunnon ja viskeraalisen rasvan osalta. Ainut osa-alue jossa syksyn tulos oli huonompi kuin kevään tulos, oli uupumuksen kokeminen. Yhteydenpito työterveydenhuollon kanssa koettiin melko heikkona ja tutkimukseen osallistuneet olisivat toivoneet henkilökohtaisempia jatkotoimenpiteitä. Suurimpina haasteina työhyvinvoinnille ja palautumiselle koettiin olevan työvuorosuunnittelussa.
Opinnäytetyö on luonteeltaan kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus, joka sisältää hyvinvointikyselyn ja terveyskuntomittaukset. Molemmat toteutettiin kaksi kertaa, keväällä ja syksyllä. Hyvinvointikyselyn aineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä neljä avointa kysymystä. Terveyskuntomittauksien testiyhteenvedot puolestaan saatiin suoraan liikuntakulttuuria edistävältä palveluntarjoaja LiikU:lta. Tästä datasta valittiin halutut tiedot ja ne muutettiin kvantitatiiviseen muotoon ja analysoitiin. Tutkimuksen kohdejoukko oli Hätäkeskuslaitoksen Turun yksikön työtekijät. Vastaajia hyvinvointikyselyyn oli keväällä 35 ja syksyllä 44. Terveyskuntomittauksiin puolestaan osallistui keväällä 41 työntekijää ja syksyllä 20 työntekijää. Turun yksikön hätäkeskuslaitoksella työskenteli tutkimushetkellä yhteensä 75 työntekijää. Tulokset analysoitiin tilastollisesti sekä hyvinvointikyselyssä, että terveyskuntomittauksissa. Tulokset esitettiin vastaajien lukumäärinä ja/tai prosentteina hyvinvointikyselyssä, kun taas terveyskuntomittausten tulokset esitettiin vain prosentteina. Lisäksi tuloksia havainnollistettiin sanallisesti sekä palkki- tai ympyräkaavion. Avoimien kysymysten vastaukset ilmoitettiin suorilla lainauksilla.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta suunnan olevan oikea. Tulokset ovat parantuneet kevään mittaustuloksista etenkin lihaskunnon ja viskeraalisen rasvan osalta. Ainut osa-alue jossa syksyn tulos oli huonompi kuin kevään tulos, oli uupumuksen kokeminen. Yhteydenpito työterveydenhuollon kanssa koettiin melko heikkona ja tutkimukseen osallistuneet olisivat toivoneet henkilökohtaisempia jatkotoimenpiteitä. Suurimpina haasteina työhyvinvoinnille ja palautumiselle koettiin olevan työvuorosuunnittelussa.