Nuorten kokemuksia vieraannuttamisesta ja tuen tarpeesta

Abstract

Ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä ne auttavat rakentamaan identiteettiä, turvallisuuden tunnetta ja arvomaailmaa. Vanhempien ero horjuttaa perhesuhteiden vakautta. Erityisesti konfliktoituneissa erotilanteissa esiintyy usein vakavia perhedynamiikan häiriöitä, kun nuoren yksi tai molemmat vanhemmat tietoisesti tai tiedostamattaan vahingoittavat nuoren ja toisen vanhemman välistä kiintymys- ja vuorovaikutussuhdetta niin, että suhde vaikeutuu tai jopa lakkaa olemasta. Tätä kutsutaan vieraannuttamiseksi. Vieraannuttaminen rikkoo nuoren oikeutta hyvään suhteeseen kummankin vanhemman kanssa, ja se täyttää henkisen väkivallan kriteerit. Rikot ihmissuhteissa vaikuttavat terveyteen. Vieraannuttamisella on nuorelle kauaskantoisia seurauksia, joka saattaa näkyä muun muassa alhaisena itsetuntona, itsetuhoisuutena ja mielenterveydenongelmina.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia vieraannuttamisesta ja avun tarpeesta, ja tavoitteena oli lisätä tietoa vieraannuttamisesta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli, minkälaisia kokemuksia nuorilla on vieraannuttamisesta ja minkälaista tukea nuoret kaipaavat ammattilaisilta vieraannuttamisen keskellä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Ensi- ja turvakotien liitto.

Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka koostui suljetuista ja avoimista vastauksista. Kysely julkaistiin Ensi- ja turvakotien liiton apuaeroon.fi-sivustolla. Kysely oli avoin kaikille, ja siihen vastanneet (n=32) olivat 12-29-vuotiaita nuoria tai nuoria aikuisia, jotka ovat kokeneet vieraannuttamista vanhempiensa eron yhteydessä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.

Viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista vastasi yli puoleen suljetuista kysymyksistä "Kyllä, usein." Vastauksista voitiin päätellä, että vieraannuttamista oli tapahtunut sen tyypillisillä ilmenemistavoilla, kuten mustamaalaamalla toista vanhempaa nuorelle ja painostamalla nuori valitsemaan vanhempien välillä. Nuoret kertoivat kokemuksen olleen heille hyvin raskas ja traumatisoiva. He kokivat jääneensä vanhempiensa konfliktien keskelle niin, että vanhempien tunteet ovat menneet nuoren tarpeiden edelle. Nuoret tarvitsevat ihmissuhteita, joiden osapuolet ovat sekä fyysisesti että emotionaalisesti läsnä ja pystyvät tukemaan nuorta vaikeiden tilanteiden, kokemusten ja tunteiden käsittelemisessä. Aineistomme nuoret kokivat, että vieraannuttamisen keskellä heitä ei kuultu eikä heidän tunteitaan huomioitu. Tämä heijastui toiveisiin ammattiauttajia kohtaan, kun nuoret sanoittivat tarvitsevansa jonkun, joka olisi läsnä ja kuuntelisi heitä.

Jatkotutkimusehdotuksiamme tälle opinnäytetyölle ovat keinojen löytäminen, joilla puuttua vanhempien vahingoittavaan käytökseen ja tietoisuuden lisääminen vieraannuttamisesta henkisenä väkivaltana.